Hyönteisen kotelo kämmenellä : metamorfoosi inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä

Abstract

Tutkielma tarkastelee metamorfoosia inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020). Tutkimuskysymykset ovat (1) mitä merkityksiä metamorfoosi saa romaanissa, (2) miten se toimii inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla sekä (3) mitä hyönteisten ja ihmisten lukeminen materiaalisina toimijoina aiheuttaa ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon välille. Aineistoa lähestytään posthumanistisen kirjallisuudentutkimuksen viitekehyksessä. Teoreettisen pohjan tutkielmalle muodostavat lisäksi metamorfoosin teoria, hyönteisten tutkimus kirjallisuudessa sekä materiaalinen ekokritiikki. Tutkielman metodina on tarkka, analyyttinen ja ihmisen ja ei-inhimillisen rajaa sensitiivisesti havaitseva lukeminen metamorfoosin näkökulmista. Tutkielma lukee esiin konkreettisia hyönteisiä ja ei-inhimillistä toimijuutta materiaalisuuden ja kehollisuuden kautta.

Tutkielma osoittaa, että metamorfoosi toistuu Ahavan romaanissa ihmisen, hyönteisten ja ei-inhimillisen luonnonmaiseman yhteyksissä ja purkaa näiden kanssakäymisessä ei-inhimillisen ja inhimillisen rajoja. Muutoksena ja ympäröivään materiaan vaikuttamisena metamorfoosi osoittaa sekä inhimillisille että ei-inhimillisille olennoille toimijuutta. Tutkielmassa ihmisen ja ei-inhimillisten toimijoiden metamorfooseja luetaan rinnakkain. Ihminen ja hyönteinen muuttavat romaanissa muotoaan kehollisesti eri tavoin. Metamorfoosi on lisäksi nopeaa ja ihmiselle uhkaavana näyttäytyvää luonnonympäristön muutosta tai hidasta liikettä eri muotojen ja materioiden välillä. Metamorfoosi toistuu romaanissa myös erilaisten ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon rajaa selittävien merkitysjärjestelmien muutoksessa. Muodonmuutoksen tematiikka laajenee kerronnan metamorfiseksi liikkeeksi ja osaksi teoksen poetiikkaa.

Raottuvat rajat avaavat tutkielmassa romaanin maailman erilaisten inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden materiaalisena verkostona. Romaanin kerronnan kehollisuus purkaa rajoja ja aiheuttaa metamorfoosissa inhimillisten ja ei-inhimillisten olentojen kohtaamista. Kosketusta tapahtuu kehon pinnoilla liikkuvien ja toimivien hyönteisten sekä ihmiskehoon leviävän metsän kautta. Ihmisen ruumiin sisällä kasvava ei-inhimillinen luonto avaa mahdollisuuden sotkuisille sekoittumille ja hybridimuodoille. Tutkielma osoittaa, että tällöin ihmiskehon paikka määrittyy uudelleen ja ei-inhimillinen toimijuus tulee näkyväksi. Romaanin inhimillinen identiteetti vaatii muodostuakseen rinnalleen ei-inhimillistä toimijuutta. Kerronnan kehollisuus näyttää ihmisen osana ei-inhimillistä luontoa ja kummatkin muotoaan muuttavana materiana.

Analyysi avaa uudenlaista aluetta ei-inhimillisten olentojen tarkasteluun kirjallisuudessa hyönteisnäkökulmansa kautta. Tutkielma hahmottelee hyönteiserityistä näkökulmaa hyönteismäisyyden käsitteen sekä konkreettisten hyönteisten metamorfoosiin ja liikkeeseen liittyvien affektiivisten tasojen kautta.