Antagonismista agonismiin : demokratian radikalisointi keinona vahvistaa jäsenyyttä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Belgialaisen professori Chantal Mouffen (1943) ja hänen edesmenneen filosofipuolisonsa Ernesto Laclaun
vuonna 1985 esittelemään ”radikaalin ja pluraalin demokratiaan” kuuluu erilaisten jakojen ja niiden välisten ”antagonismien” hyväksyminen sosiaalisen kanssakäymisen lähtökohtana. Demokratian radikalisoinnin ytimessä on siis antagonistisen vastakkainasettelun muuntuminen ”agonistiseksi” kamppailuksi.
Tällöin sotainen tavoite nujertaa toiseus vaihtuu periaatteessa ystävällismieliseksi kiistelyksi.
Agonistisessa asenneilmapiirissä erilaiset ”me”-ryhmät suovat toisilleen oikeuden pitää kiinni erilaisuudestaan tiedostettuaan, että yksimielisyys sanan varsinaisessa merkityksessä on mahdottomuus, eikä se
ole rauhantilan ehto. Antagonismiin liittyy myös käsitteen ”populismi” ymmärtäminen arvoneutraalina
strategiana selkeyttää omia poliittisia teesejä suurelle yleisölle.
Havainnollistan tässä tutkimuksessa demokratian radikalisoinnin ohjelmaa sijoittamalla sen Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon kontekstiin. Chantal Mouffen yhteiskuntafilosofian valossa pidän mahdollisena, että kirkon jäsenmäärän tasaisesti kiihtynyt lasku vuosina 1980–2020 johtuu pluralismin torjunnasta
ja illuusion yksimielisyydestä vaalimisesta poliittistuneessa kontekstissa. Kuitenkin kirkko on 1980-luvun
alusta alkaen halunnut esittäytyä yhteiskunnan, esivallan lainsäädäntöön joustavasti taipuvana, hallinnollisesti poliittisena organisaationa.
Esitän, että kirkon hallinnon tulisi vastedes hyväksyä erilaiset raamattunäkemykset pysyvänä olotilana.
Tulkinnallisia eroja ilmentävien kansalaisjärjestöjen avoin, toinen toisensa hyväksyvä kamppailu on mielestäni kokeilematon keino vahvistaa yhä koulutetumpien kansalaisten jäsenyyttä ja houkutella mukaan
myös uusia jäseniä.
Rehellinen ja keinotekoisia kompromisseja kaihtava kiistely on omiaan vahvistamaan jäsenyyttä puolueissa Chantal Mouffen mukaan. Miksei tämä voisi olla mahdollisuutta myös maamme suurimmassa uskonnollisessa yhteisössä? Uskaltaako kirkko ottaa tämän haasteen vastaan?
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29704]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
Kuusela, Hanna (2024)Historian kandidaatintutkielmani tehtävänä on selvittää hautaan siunaamista erityisenä sovinnon välineenä, kun siunattavina ovat olleet vuoden 1918 Suomen sisällissodan punaisen osapuolen vainajat ja siunaustilaisuudet on ... -
Kirkon lasikatto ja naispiispan valinta
Koivuniemi, Kaisa (2021)Naispappeus sallittiin Suomen evankelis-luterilaisessa jo vuonna 1986 ja ensimmäiset naispapit vihittiin 1988. Piispan virka avattiin naisille hieman myöhemmin vuonna 1990 ja Suomi sai ensimmäisen naispiispansa 2010. ... -
Kirkon ihanteiden ja todellisuuden välillä on kuilu
Alava, Henni (Allegra Lab Helsinki ry, 2020) -
"Paavikirkon vaara" : sanomalehtikeskustelu roomalaiskatolisesta kirkosta ja uskonnonvapaudesta Suomessa 1906-1922
Tuovila, Leena (2023)Tutkielmani otsikon sitaatti on lainaus vuoden 1920 tammikuun Kotimaa-lehden artikkelista, jossa käytiin läpi roomalaiskatolisen kirkon asemaa Suomessa. Lainaus on sikäli hyvin kuvaava tutkielmani aiheelle, sillä termit ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.