”Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa” : ilmastopolitiikkaan liittyvä retoriikka eduskunnan täysistunnoissa

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee eduskunnan täysistunnoissa käytettävää retoriikkaa ilmastopolitiikasta. Tutkielman aineisto rajattiin käsittämään kaksi polttoaineiden hintoihin liittyvää täysistuntokeskustelua vuosilta 2000 ja 2019. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista ilmastopolitiikasta käytävä retoriikka on ollut eduskunnan täysistunnoissa eri vuosina ja millaista kehitystä retoriikassa on tapahtunut vuosien välillä. Lisäksi tutkielmaa syvennettiin kiinnittämällä huomiota siihen, millaisena keskusteluiden retoriikka näyttäytyy ilmastopoliittisten asiakirjojen ja tavoitteiden valossa. Tutkimuksen pääasiallinen toteutustapa nojautui retoriseen analyysiin ja sen metodologisena perustana käytettiin Albert O. Hirschmanin (1991) konservatiivisen ja progressiivisen retoriikan jaotteluja. Lisäksi metodologiaa tuettiin muun muassa täysistuntokeskusteluiden luonteen tarkastelun avulla. Tutkimuksen retorinen analyysi keskittyi erilaisiin talouteen kytkeytyviin, sekä ilmastopolitiikkaa edistäviin argumentteihin. Tutkielman perusteella ilmastopolitiikkaan suhtauduttiin polttoaineiden roolin osalta yleisimmin kriittisesti, mutta retorisissa keinoissa ei kuitenkaan ollut juurikaan eroja kriittisen ja myönteisen suhtautumisen välillä. Täysistuntokeskusteluiden retoriikassa yleisintä olikin katsantokannasta ja vuodesta riippumatta vetoaminen erilaisiin taloudellisiin kustannuksiin, negatiivisiin vaikutuksiin, sekä toimien vaikutusten olemattomuuteen. Ajallisesta vertailusta havaittiin puolestaan, että ilmastopoliittisissa tavoitteissa ja asiakirjoissa tapahtui paljon ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä muutoksia 19 vuoden aikana, mutta keskusteluissa käytetyt argumentit ja retoriset valinnat pysyivät pitkälti samoina aikavälistä huolimatta.