dc.contributor.author | Mauno, Saija | |
dc.contributor.author | Minkkinen, Jaana | |
dc.contributor.author | Feldt, Taru | |
dc.contributor.author | Herttalampi, Mari | |
dc.date.accessioned | 2022-03-15T13:29:45Z | |
dc.date.available | 2022-03-15T13:29:45Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.citation | Mauno, S., Minkkinen, J., Feldt, T., & Herttalampi, M. (2022). Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? : tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla. <i>Työelämän tutkimus</i>, <i>20</i>(1), 30-60. <a href="https://doi.org/10.37455/tt.99318" target="_blank">https://doi.org/10.37455/tt.99318</a> | |
dc.identifier.other | CONVID_104614511 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80145 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessa tarkasteltiin työn intensiivistymisen ilmenemismuotojen ja työn imun välisiä yhteyksiä yhdeksän ammattialan aineistossa (N = 7 786). Tutkimus toteutettiin kyselyllä, ja tuloksia analysoitiin regressioanalyyseillä ammattialoittain. Tulokset osoittivat, että yhteydet työn imuun vaihtelivat työn intensiivistymisen eri ilmenemismuotojen ja tason mukaan, mutta osin myös ammattialoittain. Kokemus työtahdin kiristymisestä oli yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Sen sijaan lisääntyneet oppimisvaatimukset työssä olivat joillakin ammattialoilla yhteydessä korkeampaan työn imuun. Toisaalta havaittiin, että työn imu on korkeinta silloin, kun oppimisvaatimukset ovat kohtalaiset, kun taas hyvin korkeat ja matalat oppimisvaatimukset heikensivät työn imua. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn intensiivistyminen ei välttämättä ole yksinomaan työn kuormitustekijä vaan tietyillä ammattialoilla ja tietynlaisella intensiivistymisellä voi olla myös myönteisiä seurauksia. | fi |
dc.description.abstract | This study investigated the associations between different forms of intensified job demands and work engagement in a sample consisting of nine occupational fields (N = 7,786). The results of the survey study were analysed by regression analysis, which was carried out in each occupational field. Based on these findings, the associations between intensification and work engagement differed depending on the type and level of intensification, and partially depending on the occupational field. Experiences of accelerated working pace were related to lower work engagement in almost all the occupational fields. In addition, increased learning demands at work associated with higher work engagement among some of the occupational fields. However, work engagement was found to be highest when learning demands were at a moderate level, whereas both very high and very low learning demands associated with low work engagement. Taken together, the results show that intensified job demands are not solely straining. Rather, certain types of intensification in certain occupational fields can also have positive consequences. | en |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Työelämän tutkimusyhdistys ry | |
dc.relation.ispartofseries | Työelämän tutkimus | |
dc.relation.uri | https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/99318 | |
dc.rights | CC BY-NC-ND 4.0 | |
dc.title | Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? : tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla | |
dc.type | research article | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202203151847 | |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Käyttäytymisen muutos, hyvinvointi ja terveys elämänkulussa | fi |
dc.contributor.oppiaine | Työn ja johtamisen muuttuminen digitaalisessa ajassa | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.contributor.oppiaine | School of Wellbeing | en |
dc.contributor.oppiaine | Behaviour change, health, and well-being across the lifespan | en |
dc.contributor.oppiaine | Emergent work in the digital era | en |
dc.type.uri | http://purl.org/eprint/type/JournalArticle | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1 | |
dc.description.reviewstatus | peerReviewed | |
dc.format.pagerange | 30-60 | |
dc.relation.issn | 0788-091X | |
dc.relation.numberinseries | 1 | |
dc.relation.volume | 20 | |
dc.type.version | publishedVersion | |
dc.rights.copyright | © 2022 Työelämän tutkimus | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | article | |
dc.relation.grantnumber | 308336 | |
dc.subject.yso | työelämä | |
dc.subject.yso | työn kuormittavuus | |
dc.subject.yso | työpsykologia | |
dc.subject.yso | työn imu | |
dc.subject.yso | työhyvinvointi | |
dc.subject.yso | stressi | |
dc.subject.yso | vaatimukset | |
dc.format.content | fulltext | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p16262 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p129 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p11993 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p23893 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p1835 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p133 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p14536 | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ | |
dc.relation.doi | 10.37455/tt.99318 | |
dc.relation.funder | Research Council of Finland | en |
dc.relation.funder | Suomen Akatemia | fi |
jyx.fundingprogram | Academy Project, AoF | en |
jyx.fundingprogram | Akatemiahanke, SA | fi |
dc.type.okm | A1 | |