Brand-related negative engagement and spillover effect on social media

Abstract

Asiakkailla on nykyään merkittävä vaikuttajan rooli verkkoyhteisöissä. Asiakkaat hyödyntävät käyttäjien luomaa sisältöä tuotteiden ja palveluiden keskeisenä tiedonlähteenä. Käyttäjien luoma negatiivinen sisältö on luonteeltaan tarttuvaa ja laajasti leviävää, mikä voi vaikuttaa haitallisesti organisaatioihin ja brändeihin. Aiempien tutkimusten perusteella tarvittiin lisätutkimusta negatiivisen sitoutumisen intensiteettitasoista ja keskustelun leviämisestä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia brändiin liittyvää negatiivista sitoutumista ja spillover-efektiä sosiaalisessa mediassa. Pyrkimyksenä oli kuvata erilaisia negatiivisen valenssin vaikuttamiskäyttäytymisen muotoja (NVIB) sekä keskustelun leviämistä kanavasta toiseen spillover-efektinä coping- eli hallintakeinojen kautta. Tavoitteena oli tarkastella kuluttajien erilaisia tapoja hallita stressiä ja negatiivisia tunteita sekä NVIB:n intensiteettitasoja, jotta voitaisiin ymmärtää, miten ihmiset ilmaisevat negatiivisuutta.

Tämä kvalitatiivinen tapaustutkimus yhdistää sekä teorialähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen analyyttinen viitekehys koostuu Azerin ja Alexanderin (2020, 2018) kehittämästä NVIB-mallista sekä Duhachekin (2005) ja Jinin (2010) kehittämistä hallintakeinojen strategioista. Tutkimusaineistosta valittiin 600 viestiä, joiden avulla tarkasteltiin Applen älypuhelinten latausongelmaan liittyvää #Chargegate-keskustelua vuodelta 2018. Keskustelua analysoitiin ja verrattiin YouTubessa, Instagramissa ja Twitterissä.

Tulokset osoittavat, että kaikissa kanavissa käytettiin eniten NVIB:n epäsuoria muotoja ja kognitiivisia hallintakeinoja. Erottavana tekijänä oli, että NVIB:n tunneilmaisut ja emotionaaliset hallintakeinot olivat yleisiä YouTubessa ja Instagramissa, kun taas Twitterissä niitä käytettiin harvoin. Twitterissä sen sijaan keskityttiin tiedon jakamiseen ilman tunneilmaisuja. Negatiivinen sitoutuminen levisi tehokkaasti, mutta sen muodot vaihtelivat eri kanavissa. Tämä tutkimus korostaa kriisissä yleisön näkökulman ja tarpeiden huomioimista organisaation kriisinhallinnan tehostamiseksi ja parantamiseksi.

Nowadays customers have a significant influencing role on online social networks. Customers utilise user-generated content as a prime source of information about products and services. Negative user-generated content is contagious and viral in nature, and it may have a detrimental impact on organizations and brands. Based on previous studies, further research was needed on different intensity levels of negative engagement and the spillover of discussion.

The purpose of this study was to examine brand-related negative engagement and the spillover effect on social media. The objective was to describe different forms of negatively valenced influencing behavior (NVIB) and the spread of discussion from one channel to another using the spillover effect through coping categories. The aim was to study the different ways that consumers cope with stress and negative emotions as well as intensity levels of NVIB to understand how people say things negatively.

This qualitative case study combines both theory-based and theory-driven content analysis. The analytical framework of the study consists of NVIB developed by Azer and Alexander (2020, 2018) and the coping strategy framework developed by Duhachek (2005) and Jin (2010). 600 posts were chosen from the research data and used to study the #Chargegate discussions related to Apple’s smartphone charger issue in 2018. The discussion was analyzed and compared on YouTube, Instagram, and Twitter.

The results show that indirect discrediting form of NVIB and cognitive coping strategies were the most used in all channels. The distinguishing factor was that the emotional expressions of NVIB and the emotional coping strategies were common on YouTube and Instagram, while they were rarely used on Twitter. Instead, Twitter focused on sharing information without emotion. Hence, the negative engagement spilled effectively, but its form varied from channel to channel. This study emphasizes considering the perspective and the needs of the public in a crisis to improve the organization’s effective crisis management.