Elokapina-kohun muodostuminen journalismin ja Twitterin vuorovaikutteisessa julkisuudessa
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tässä tutkielmassa tutkin Elokapina-ilmastoliikkeen 3. lokakuuta 2020 Helsingissä järjestämän mielenosoituksen herättämää julkista keskustelua. Poliisi keskeytti mielenosoituksen sumuttamalla mielenosoittajia kaasulla, mistä seurasi kohu sekä sosiaalisessa että journalistisessa mediassa. Tutkielmassa tarkastelen mielenosoituksen herättämää keskustelua hybridinä mediatapahtumana journalistisen median ja Twitterin välillä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten ja missä mediatapahtuma eteni, ketkä olivat keskeisiä toimijoita tapahtumassa ja millaisia affekteja ja tulkintoja tapahtuma herätti.
Tutkimusaineistoni on kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodostavat kolmen valtakunnallisen median (Helsingin Sanomat, Iltalehti, Yle) tekemät jutut mielenosoitukseen liittyen lokakuun 2020 ajalta. Toinen aineistoni koostuu eniten huomiota herättäneistä twiiteistä mielenosoitukseen liittyen. Twiittejä on yhteensä 110. Käytän menetelmänäni monipaikkaista analyysia, jossa sovellan sekä affektintutkimuksen analyysimenetelmiä että diskurssintutkimuksen keinoja.
Mielenosoituksen ympärille muodostunut mediatapahtuma rakentui nopeasti erityisesti videoiden affektiivisuuden kautta. Keskustelu kiihtyi nopeasti, ja Twitterissä näkyy keskustelun vahva polarisaatio sen mukaan, nähtiinkö poliisin toiminta oikeutettuna vai ei. Affektiivisuus tuli esiin sekä mielenosoittajia vastustavissa että kannattavissa kommenteissa muun muassa vihan, ironian ja pettymyksen kautta. Tapahtuman keskeisten toimijoiden twiitit muodostuivat solmukohdiksi, jotka keräsivät runsaasti affektiivisia kommentteja. Uutismediassa korostui erityisesti oikeusdiskurssi tapana tulkita tapahtumaa. Tapahtuma jäsentyi oikeudelliseksi kysymykseksi poliisin voimankäytöstä, minkä kautta yleinen mielipide uutismediassa kallistui mielenosoittajien puolelle. Lisäksi esiin nousee diskurssi, jossa mielenosoittajat nähtiin tavallisia kansalaisia ja normaalia elämää haittaavina häiriköinä. Elokapinan tavoitteet jäivät poliisin ja mielenosoittajien välisen konfliktin varjoon.
Mediatapahtuman affektiivisuus ja dynamiikka julkisuudessa seuraavat aiemman tutkimuksen tuloksia. Tapaus kuvastaa osaltaan ilmastonmuutoskeskustelun polarisaatiota erityisesti sosiaalisessa mediassa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Affektiivisen polarisaation politiikkaa : ivan, pilkan ja vähättelyn affektit Convoy-mielenosoituksen kuvaajina
Huisman, Asko (2023)Tässä tutkimuksessa analysoitiin talvella 2022 järjestetyn Convoy-mielenosoituksen ympärillä käytyä yhteiskunnallista keskustelua affektiivisen polarisaation näkökulmasta. Vaikka mielenosoitus esitettiin mediassa vain ... -
”Voi pyhä sylvi tätä Marinin jatkuvaa sekoilua…” : erimielisyys Twitterin uudelleentviittauksissa
Mäki, Vilma (2022)Viime vuosien aikana Suomessa huolta on herättänyt julkisen keskustelukulttuurin heikentyminen. Heikentynyt keskustelukulttuuri näkyy erityisesti Twitterissä, joka on osa laajempaa sosiaalisen median kokonaisuutta. Tutkielmani ... -
Translakia koskevat diskurssit Twitterin keskustelunavauksissa
Lehtinen, Saara (2024)Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, minkälaisia toistuvia ja vakiintuneita puhetapoja esiintyy Twitterin verkkokeskustelussa aihetunnistetta translaki käyttäneissä keskustelunavauksissa. Pyrkimyksenäni on tuoda ilmi ... -
Communicative functions of #BTSLoveMyself on Twitter
Käki, Erin (2022)Tämä kandidaatintutkielma käsittelee niitä kommunikatiivisia keinoja, jotka ovat tunnistettavissa faniyhteisö ARMY:n käyttäessä (#)BTSLoveMyself hashtagia. Hashtag on osa UNICEF:in ja eteläkorealaisyhtye BTS:n yhteistä ... -
Simultaneous Support for and Opposition to Brands : A Study on Brand Love and Hate - the Two Poles of Brand Polarisation
Tornberg, Jussi; Karjaluoto, Heikki; Niininen, Outi (Routledge, 2023)This chapter discusses the drivers of brand polarisation (i.e. simultaneously loving and hating a brand). Despite its relevance for brand managers and public relations executives, brand polarisation remains heavily ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.