Testing and extending predictions of the trans-contextual model for leisure-time physical activity in middle school students

Abstract

Social-cognition approaches (e.g., the theory of planned behavior) and motivational theories (e.g., self-determination theory) have been utilized to identify the determinants of health behavior. Research applying these theories is focused on the conscious and deliberative correlates of motivated behavior. The purpose of the current dissertation was to test and develop an integrated theoretical model, known as the trans-contextual model, to identify the determinants of students’ leisure-time physical activity and the processes involved (Hagger et al., 2003). Even though there is an expanding body of research broadly supporting the application of the trans-contextual model to the prediction of leisure-time physical activity behavior in school students, the model does not consider the potential effects of constructs that represent non-conscious or automatic processes on physical activity behavior. The dissertation aimed to fill this research gap by including factors proposed to be unique predictors of behavior within the model independent of the intention-mediated effects of the social cognition and motivational constructs from the model. Specifically, past behavior, habit, trait self-control, and attitude were introduced in the model and their effects on behavior were proposed to represent a non-conscious or automatic process (Strack & Deutsch, 2004) alongside the deliberative processes proposed in the original model. The dissertation research indicates that the trans-contextual model is effective in predicting behavioral intentions, but the question that arises is whether it may predict physical activity behavior, and behavioral change, among middle school students. Amending the model with constructs that represent non-conscious, automatic processes shows promise in the prediction of physical activity within the model, given the importance of both reasoned and non-conscious, automatic processes. Strengths of the dissertation include reliance on advanced methodology and prospective designs accounting also for change over time. Limitations of the thesis include a reliance on correlational designs that limit capacity to infer causality and use of self-reports as a source of information.

Sosiaaliskognitiivisia teorioita (kuten suunnitellun käyttäytymisen teoria sekä motivaatioteorioita (kuten itsemääräämisteoria) on hyödynnetty laajasti terveyskäyttäytymiseen liittyvien prosessien tunnistamisessa. Näihin teorioihin perustuva tutkimus on keskittynyt tietoisiin ja harkintaan perustuviin motivoitua käyttäytymistä määrittäviin tekijöihin. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli kehittää ja testata näitä teorioita integroivaa transkontekstuaalista mallia (Hagger ym., 2003) ottamaan huomioon tietoisten ja harkintaan perustuvien terveyskäyttäytymisen determinanttien lisäksi myös ei-tietoisia ja automaattisia terveyskäyttäytymistä määrittäviä tekijöitä (Strack & Deutsch, 2004). Perusmalli ei ota riittävällä tavalla huomioon ei-tietoisten ja automaattisten tekijöiden yhteyksiä liikkumisaktiivisuuteen. Väitöskirja pyrkii täydentämään tätä tutkimusaukkoa sisällyttämällä malliin aiemman tutkimuksen perusteella ehdotettuja liikkumiskäyttäytymisen ei-tietoisia ja automaattisia aikomusvälitteisistä sosiaalisista kognitiosta ja motivaatiokonstruktioista riippumattomia tekijöitä: aikaisempi liikkumiskäyttäytyminen, liikkumistavat ja yleinen itsekontrolli. Laajennetun transkontekstuaalisen mallin avulla pyritään tunnistamaan ja selittämään yläkouluikäisten oppilaiden vapaa-ajan liikkumisaktiivisuutta määrittäviä tekijöitä ja prosesseja. Väitöskirjan neljän osatutkimuksen perusteella transkontekstuaalinen malli selittää nuorten vapaa-ajan liikkumisaikomuksia, mutta ei vapaa-ajan liikkumisaktiivisuutta tai liikkumisaktiivisuudessa tapahtuvia muutoksia. Mallin täydentäminen ei-tietoisia ja automaattisia prosesseja heijastelevilla konstruktioilla vaikuttaa tutkimuksen perusteella lupaavalta, sillä täydennetyn mallin on mahdollista huomioida sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan liikkumisaktiivisuuteen vaikuttavat tietoiset että ei-tietoiset tekijät osana laajennettua mallia. Väitöskirjan vahvuutena ovat kehittynyt metodologia sekä ajan kanssa tapahtuvien muutosten huomioiminen mallin konstruktioissa. Väitöskirjatutkimuksen keskeisimmät rajoitteet ovat tukeutuminen korrelatiivisiin tutkimusasetelmiin ja itsearvioinnit tiedonkeruumenetelmänä.