Teachers’ Practices and Competence to Assess Students’ Academic Skills in Primary School

Abstract

The aim of the present thesis was to introduce the findings concerning primary school teachers’ assessment practices of students’ academic skills, the accuracy of the assessments, and the connection between the length of part-time special education and the development of students’ academic skills. First, it examined class teachers and special education needs (SEN) teachers’ assessment practices (tests, qualitative assessments, and curriculum-based measures), and their ability to assess reading in Grades 1 and 6 (SEN teachers only), and second, it explored the relation between the development of students’ academic skills across Grades 1 to 4 and the reasons for and the length of part-time special education. The data for the sub-studies were drawn from two Finnish longitudinal studies: Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) and the First Steps study. The samples in the sub-studies were: 103 teachers and 113 students in Grade 1 (study I), 29 teachers and 55 students in Grade 6 (study II), and 35 teachers and 130 students in Grades 1 to 4 (study III). The data comprised teacher questionnaires, student ratings, and students’ test scores of literacy and math skills. The data were analyzed using statistical methods. The results showed that in Grade 1, most class teachers used one assessment practice, while SEN teachers usually combined two practices. In Grade 6, SEN teachers preferred multiple practices, but qualitative practices were considered the most important. Associations between the teacher ratings and test scores were mostly moderate, and typically performing students were identified better than struggling students, except in study I where SEN teachers identified all at-risk students in Grade 1. The identification of typically performing students in reading comprehension was the most challenging for the SEN teachers in Grade 6. Finally, the development of literacy and math skills among the students in the long-lasting part-time special education support group across Grades 1 to 4 lagged behind the other two groups of students (Study III). The findings indicate that to gain a comprehensive view of the students’ skills, using various assessment practices is recommended. And after identifying the risk or learning difficulty, more attention should be paid to monitoring skill development.

Tässä väitöskirjassa käsiteltiin alakoulun opettajien akateemisten taitojen arviointimenetelmiä, arviointien tarkkuutta sekä osa-aikaisen erityisopetuksen keston vaikutusta oppilaiden taitojen kehittymiseen. Tavoitteena oli tutkia luokan- ja erityisopettajien arviointimenetelmiä, eli laadullista arviointia, testiarviointia ja opetussuunnitelmapohjaista arviointia, ja kykyä arvioida oppilaiden lukutaitoa ensimmäisellä ja kuudennella (vain erityisopettajat) luokalla sekä 1-4-luokkien oppilaiden akateemisten taitojen kehityksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen syiden ja keston välistä suhdetta. Osatutkimusten aineistot olivat peräisin kahdesta suomalaisesta pitkittäistutkimuksesta: Lapsen Kielen Kehitys (LKK) ja Alkuportaat. Otokset osatutkimuksissa olivat 103 opettajaa ja 113 oppilasta luokalla 1 (tutkimus I), 29 opettajaa ja 55 oppilasta luokalla 6 (tutkimus II) sekä 35 opettajaa ja 130 oppilasta luokka-asteilla 1–4 (tutkimus III). Aineisto koostui opettajien kyselylomakkeista, opettajien tekemistä oppilasarvioista ja oppilaiden lukutaidon ja matematiikan testituloksista. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tulokset osoittivat, että 1. luokalla luokanopettajat käyttivät vain yhtä arviointimenetelmää, erityisopettajat puolestaan yleensä kahta menetelmää. Erityisopettajat (tutkimus II) suosivat useita arviointitapoja, mutta laadullisia menetelmiä pidettiin tärkeimpänä. Opettajien arvioiden ja oppilaiden testitulosten väliset yhteydet olivat enimmäkseen kohtalaisia, ja ikätasolle tyypillisesti suoriutuvat oppilaat tunnistettiin paremmin kuin lukemisessaan vaikeuksia kohtaavat oppilaat, paitsi että Alkuportaiden erityisopettajat tunnistivat kaikki 1. luokan oppilaat, joilla oli riski lukivaikeuksiin. Kuudennella luokalla erityisopettajien oli vaikeinta tunnistaa oppilaita, jotka suoriutuivat ikätasolle tyypillisesti luetun ymmärtämisessä. Lukemisen ja matematiikan taitojen kehitys luokilla 1-4 oli hitaampaa pitkäkestoisen erityisopetuksen tukiryhmässä verrattuna kahteen muuhun ryhmään (tutkimus III). Tulokset osoittivat, että kokonaisvaltaisen näkemyksen saamiseksi oppilaiden akateemisista taidoista erilaisia arviointimenetelmiä tulee käyttää monipuolisesti. Lisäksi riskin tai oppimisvaikeuden tunnistamisen jälkeen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota taitojen kehityksen seurantaan.