dc.contributor.advisor | Nieminen , Jiri | |
dc.contributor.author | Syrjäläinen, Tuija | |
dc.date.accessioned | 2022-02-21T08:07:28Z | |
dc.date.available | 2022-02-21T08:07:28Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79855 | |
dc.description.abstract | Tämä tutkimus käsittelee nuorten hatkaamista eli luvatta poistumista lastensuojelulaitoksesta, miten karannut ja kadonnut eroavat käsitteinä toisistaan ja miten se vaikuttaa nuoriin. Suomessa hatkaamista on
tutkittu vasta vähän. Hatkaaminen on vakava asia, joka koskettaa yhä enemmissä määrin monia lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja nuoria. Sen vaikutukset voivat ulottua pitkällekin ja uhkaavat todistetusti nuoren terveyttä ja hyvinvointia. Hatkaaminen aiheuttaa myös erilaisia haasteita sitä kohtaavalle palvelujärjestelmälle.
Tutkimus on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tarkastellen aihetta vallan, kontrollin ja itsemääräämisoikeuden näkökulmista. Tutkimus käsittelee, millaista valtaa lastensuojelulaitoksissa käytetään muun muassa lastensuojelulaitoksissa sovellettavien rajoitustoimenpiteiden muodossa. Lisätäkseen ymmärrystä aiheesta, tutkimus kuvailee miten ja millaista valtaa lastensuojelussa on aiemmin käytetty. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta eri lähteestä, joista viisi on ulkomaalaisia.
Ulkomailla hatkassa oleva nuori tunnustetaan lähes poikkeuksetta kadonneeksi, toisin kuin Suomessa. Näyttäytyykin sille, että kyse on enemmän viranomaisten tulkinnasta ja rajanvedosta karanneen ja kadonneen välillä. Käytännössä siis lähes aina luvaton sijaishuoltopaikasta poissaoleminen tulisi luokitella niin, että nuori on kadonnut.
Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että nuoret kokevat lastensuojelulaitosten käyttävän liikaa rajoituksia, jotka aiheuttavat tarpeen karata. Nuoret eivät vain kaihda asetettuja rajoja, mutta kaipaisivat ymmärtäväisempää lähestymistapaa lastensuojelun työntekijöiltä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että
nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen siltä osin kuin se on mahdollista, vähentää hatkaamisen tarvetta. Nuoret kaipaavat aidosti läsnä olevia ja välittäviä aikuisia. Hatkaamiseen johtavat syyt ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Olennaista onkin jatkotutkimusten kannalta se, miten päästään hatkaamisen juurisyihin käsiksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. | fi |
dc.format.extent | 37 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | itsemääräämisoikeus | |
dc.subject.other | rajoitustoimenpiteet | |
dc.subject.other | hatkaaminen | |
dc.title | "Hatkassa oon taas" : karanneena vai kadonneena? | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202202211593 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | itsemäärääminen | |
dc.subject.yso | valta | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | lastensuojelu | |
dc.subject.yso | sijaishuolto | |
dc.subject.yso | lastensuojelulaitokset | |
dc.subject.yso | kontrolli | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |