Vuokra-asuntosijoittamisen kannattavuus Suomen kasvukeskuksissa
Vuokra-asumisen suosio asumismuotona on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa, ja kilpailu vuokra-asuntosijoitusmarkkinoilla on kiristynyt etenkin yksityisten vuokranantajien keskuudessa. Kilpailutilanne on erittäin kova etenkin Suomen kasvukeskuksissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää vuokra-asuntosijoittamisen kannattavuutta ja huonelukumäärän kannattavuusvaikutusta näissä kaupungeissa. Tutkimuksen tarkastelujakso oli vuodesta 2011 vuoteen 2020 ja tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena.
Tutkimustulosten perusteella vuokra-asuntosijoittaminen Suomen kasvukeskuksissa on kannattavaa kokonaistuottojen neljännesvuosittaisten keskiarvojen ollessa 2,0–2,2 prosenttia. Vuokratuottojen neljännesvuosittaista keskiarvoa tarkastellessa kaupunkien vuokratuotot ovat suomalaisten vuokranantajien keskiarvoa. Helsingissä ja Tampereella kokonaistuotot poikkeavat keskiarvoistaan kvartaaleittain vähemmän kuin Turussa. Vuokratuottojen osalta poikkeamia ei juurikaan ole. Jokainen kaupunki saa lievästi positiivisen riskikorjatun kokonaistuoton. Riskikorjatut vuokratuotot ovat kuitenkin selkeästi korkeampia kuin riskikorjatut kokonaistuotot. Hinta-vuokrasuhteiden kehitys kaupungeissa ei ollut tasaista, vaan tarkastelujaksolla jokaisen kaupungin hinta-vuokrasuhdeluku oli vuorollaan korkein.
Yksiöt ovat tuottavampia kuin suuremmat asunnot sekä kokonaistuottojen että vuokratuottojen perusteella. Kuitenkin yksiöiden kokonaistuotot poikkeavat keskiarvostaan kvartaaleittain enemmän verrattuna suurempiin asuntoihin. Vuokratuottojen keskihajontojen perusteella huonelukumäärällä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta vuokra-asuntosijoituksen riskiin. Kokonaistuottojen riskikorjatun tuoton perusteella Helsingissä yksiöt tuottavat riskiinsä nähden enemmän kuin suuremmat asunnot, mutta Tampereella ja Turussa tilanne on päinvastainen. Hinta-vuokrasuhdetta tarkastellessa Helsingissä ja Tampereella kaksioiden ja kolmioiden tai suurempien asuntojen suhdeluku on merkittävästi korkeampi kuin yksiöiden. Turussa huonelukumäärällä ei ole merkittävää vaikutusta hinta-vuokrasuhteeseen.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kotitalouden sosioekonomisten tekijöiden yhteys asumismuodon valintaan Suomessa vuosina 2000–2019
Keltakangas, Kira (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus kotitalouden asunnon hallintaperusteen valintaan ja selvittää kotitalouden sosioekonomisten tekijöiden yhteys asumismuodon valintaan Suomessa. Kotitalouden asumismuodon ... -
Makrotalouden muuttujat alueellisen asuntomarkkinadynamiikan selittäjinä
Schildt, Otto (2020)Suomen asuntomarkkinat ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle ja polarisaatio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän takia on mielenkiintoista nähdä, miten makrotaloudellisten tekijöiden muutoksilla ... -
Asuntomarkkinoiden hintamuutoksien vaikutus talouden kehittymiseen
Maksimainen, Tuomas (2017)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan asuntomarkkinoiden hintamuutoksien vaikutuksia talouden kehittymiseen. Asuntomarkkinoiden asema taloudessa on merkittävä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. ... -
Asuntojen hintakehityksen heijastuminen kasvukeskusten välillä Suomessa
Nagy, Aarni (2020)Tutkielma antaa tukea laajalle kansainväliselle kirjallisuudelle asuntojen hintojen heijastumisesta kaupunkien välillä. Heijastevaikutusta tutkitaan Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun välillä. Nämä neljä kaupunkia ... -
Kaupungistumisen vaikutukset asuntojen hintakehitykseen Suomessa
Salo, Tommi (2017)Viimeisten vuosien aikana asuminen sekä työpaikat ovat keskittyneet yhä enemmän kasvukeskuksiin. Tutkielman tarkoitus on tuoda esiin kaupungistumisen näkökulma havainnoitaessa asuntojen hintojen kehittymistä. Poliittista ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.