Euroopan unioni demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjänä : illiberaalin demokratian nousu Euroopan unionissa

Abstract

Euroopan unioni (EU) on toiminnassaan kohdannut kritiikkiä ja useita kriisejä niin ulko- kuin sisäpolitiikassakin. EU:n toimiessa demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjänä, on se omassa toiminnassaan kärsinyt demokratiavajeesta. Demokratiavaje on kyseenalaistanut EU:n demokraattisuuden. Vuodesta 2010 Euroopan unioni on kohdannut uudenlaisen demokratian kriisin, sillä sen jäsenmaissa on havaittu autoritaaristen voimien nousua. Puolan hallintomuodosta on vuodesta 2015 käytetty nimitystä illiberaali demokratia, joka toimii ikään kuin liberaalin demokratian ja autoritarismin hybridimuotona. Tutkielman tehtävänä on selvittää miten Euroopan unionin demokratian ja ihmisoikeuksien diskurssit toteutuvat sen sisäisissä suhteissa ja millaisena toimijana Euroopan unioni näyttäytyy demokratian ja ihmisoikeuksien diskursseissa. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä, joka on mahdollistanut tarkastella Euroopan unionin identiteettiä ja ideologista asemaa demokratian ja ihmisoikeuksien diskurssien toimijana. Aineistona tutkielmassa on toiminut Euroopan komission oikeusvaltiokertomus Puolasta vuodelta 2021 sekä Euroopan unionin vuosittaisesta ihmisoikeuksien ja demokratian tilan raportista unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan Josep Borrellin alkupuhe. Analyysin tuloksista on pääteltävissä, että aikaisempien tutkimusten tulokset Euroopan unionin moraalittomuudesta ja heikkoudesta diskurssien edistäjänä sisä- ja ulkopolitiikassa pitävät paikkaansa. Euroopan unioni tunnistaa autoritaaristen voimien nousun ja tuomitsee jyrkästi demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset. Kuitenkin Puolan suhteessa se sekä ilmaisee demokratian ja ihmisoikeuksien ongelmien olevan todellisia, mutta se ikään kuin pehmittelee Puolan tilannetta. Omalla toiminnallaan Puolassa Euroopan unioni luo kuvaa, että se ottanut ongelmat käsiteltäväkseen ja nuhdellut Puolan toimintaa useaan kertaan, kuitenkin niin, että se korostaa osaltaan oman toimintansa rajallisuutta. Euroopan unioni epäonnistuu demokratian ja ihmisoikeuksien diskurssien vaalimisessa sen sisäisissä suhteissa ja luo samalla kuvaa itsestään legitiiminä toimijana demokratian ja ihmisoikeuksien diskurssien edistäjänä.