Lohkoketjuteknologian sääntely Euroopan unionissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on antaa yleiskuva lohkoketjuteknologian toiminnasta ja termistöstä sekä kartoittaa EU:n suunnitelmia sääntelyyn ja kehitykseen. Kappaleessa kolme sivutaan myös Suomen tilannetta lohkoketjuteknologian käyttöönottajana osana EU:n strategiaa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lohkoketjuteknologian kehitys asettaa painetta lainsäätäjille, joiden tehtävänä on ehkäistä riskit mahdollisuuksia tukahduttamatta. Jokainen maa haluaa näyttää sääntelyn valossa houkuttelevalta kohteelta suuryrityksille, mikä aiheuttaa lainsää dännöllistä kilpailua unionin maiden välille. EU:n lukuisten eri teknologiastrategioiden keskiössä onkin yhteisen harkitun linjan löytäminen. Unionin tasolla tunnistetaan lohkoketjun tuomat mahdollisuudet ja lainsäädäntöä pyritään kehittämään suuntaan, joka tukee kehitystä muun muassa minimoimalla verotusta koskevaa byrokratiaa. Suomi on sääntely kehityksessä verrattain jäljessä, eikä suurta kasvua voida lohkoketjusektorilla ilman uudistuksia odottaa. Saksa sen sijaan on toiminut lainsäädännön suhteen edelläkävijänä säätäen lakeja jo ennen EU:n mukaantuloa. Saksan malli perustuu kevyeen kasvua edistävään verotukseen, joka tukee kryptovaluutta transaktioiden yleistymistä ja laajaa käyttöönottoa. Euroopan Unionin strategiaan kuuluu tiivis yhteistyö maidenvälisen lohkoketjuverkon toteuttamiseksi. EU säätää myös aktiivisesti lakeja rikollisen toiminnan poiskitkemiseksi ja teknologian käyttäjien turvaamiseksi. Lakien määräämä henkilötietojen kerääminen aiheuttaa ristiriitaa lohkoketjuteknologian pohjimmaisen ajatuksen kanssa, jossa käyttäjät tulisi voida siirtää valuuttaa irrallaan sääntelystä ja keskitetyistä toimijoista. Lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen mahdollisuudet ovat mittavat sääntelystä huolimatta. Nousevaa teknologiaa tullaan hyödyntämään esimerkiksi esineiden Internetin rakentamiseen, hajautettuun varainsiirtoon sekä pilvi- ja tietokantapalvelujen tietoturvan parantamiseen.

The goal of this study is to provide an overview of the operation and terminology of blockchain technology as well as map out the plans of the European Union regarding blockchain legislation and development. There is also a brief chapter on Finland as a part of EU’s strategy. This study was done as a literature review. The evolution of blockchain technology builds pressure on legislators, who’s responsibility it is to ensure safety without restricting growth. Every country wants to be seen as an attractive ground for investments which generates competition inside the union. Consequently, one of the main objectives in the EU’s strategy is to unify the members and work together. The possibilities brought about by blockchain technology are recognized on all levels of the union and the subsequent legislation is being prepared in a way that supports growth. This could for example be done by minimizing bureaucracy caused by complicated taxation. Finland is slightly behind in what comes to developing blockchain technology and no major growth can be expected without legislative reform. Germany on the other hand has become a legislative forerunner – acting even before the union stepped in. Germany’s legislation model is based on light taxation. This is expected to accelerate growth and widespread adoption of the technology. The European Union’s blockchain strategy contains plans of close co operation in hopes of building a union wide network. The EU is also doing its best to ensure its citizen’s safety by combating criminality by means of active legislation. The collection of sensitive information allowed by these anti criminality actions generates conflict with the foundations of blockchain technology: being able to transfer funds clear of third-party regulation and centralization. Regardless, the potential upside of the blockchain is massive. This emerging technology will be utilized in decentralized fund transfers, expanding the Internet of things and making cloud-based data storage safer.