Informaatiovaikuttaminen Euroopan unionin uhkakuvana kriittisen turvallisuusteorian kautta tarkasteltuna
Authors
Date
2021Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Euroopan unionin tahto lisätä turvallisuuspoliittista yhteistyötä ja vahvistaa strategista yhtenäisyyttä ja autonomiaa unionin jäsenvaltioiden kesken on kasvanut. Yksi erityisistä uhkakuvista, joka Euroopan unionissa on nostettu esiin, on informaatiovaikuttaminen. Tutkielman tehtävänä on selvittää, miten informaatiovaikuttaminen on noussut uhkakuvaksi ja millaisena uhkakuvana se Euroopan unionissa nähdään. Tutkielman näkökulma perustuu kollektiiviseen turvallistamisteoriaan, jonka kautta on tarkasteltu uhkakuvan muodostumista Euroopan unionissa.
Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, jonka kautta on pyritty analysoimaan, millaisia diskursseja Euroopan unionissa on käyty informaatiovaikuttamisesta ja sen uhkakuvaan vastaamisesta. Aineistona on käytetty Euroopan unionin komission ja parlamentin tiedonantoja ja päätelmiä.
Analyysin kautta muodostui kolme päädiskurssia, jotka vastaavat kollektiivisen turvallistamisen eri vaiheisiin: Suuntaa muuttava tapahtuma, Kollektiiviset haavoittuvuudet ja Turvallisuuspoliittiset toimet. Näiden lisäksi analyysissa on tuotu esiin Euroopan unionin turvallisuuspoliittisia toimia, joilla on pyritty pääsemään takaisin status quoon.
Analyysin tuloksista on pääteltävissä, että informaatiovaikuttaminen on noussut uhkakuvaksi evolutiivisesti yksittäisten tapahtumien kautta. Venäjän ja Krimin vuoden 2014 tapahtumien vaikutus tulee erityisesti esiin. Vaikuttavana tekijänä on ollut lisäksi muun muassa teknologian kehitys. Informaatiovaikuttaminen tuodaan diskurssissa esiin kollektiivisena haavoittuvuutena, joka uhkaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhtenäisyyttä, arvoja, demokratiaa ja kansalaisten luottamusta instituutioihin. On nähtävissä, että nämä aiheuttavat Euroopan unionissa ontologista turvattomuutta. Näiden diskurssien kautta pyritään tekemään ymmärrettäväksi ja legitimoimaan turvallisuuspoliittiset toimet. Uhkakuvaan on pyritty vastaamaan kokonaisvaltaisesti vahvistamalla resilienssiä ja lisäämällä puolustusta sekä yhtenäistämällä strategiaa ja strategista viestintää. Diskursseissa korostuu myös jäsenvaltioiden vastuu lisätä puolustusta ja resilienssiä suojellakseen Euroopan unionia.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5338]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Peruskivi Euroopan puolustuksen perustukselle? : Euroopan puolustusrahaston perustamisesta Euroopan parlamentissa 17.4.2019 käydyn keskustelun analysointi
Kärkkäinen, Lassi (2023)Pro gradu -tutkielmassani analysoin Euroopan parlamentissa 17.4.2019 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa keskusteltiin uudesta perustettavaksi esitetystä Euroopan unionin ohjelmasta nimeltä Euroopan puolustusrahasto ... -
Kun Nato politisoitui : turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä
Kivilahti, Eerik (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista Nato-keskustelua näkökulmasta, jossa turvallisuuspoliittinen toiminta ymmärretään politiikan toiminta- ja kamppailuperspektiivistä lähtien. Lähtökohtana on, että poliittisten ... -
Euroopan parlamentin turvallisuuskäsitys Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä : turvallistamisen retoriikka ja argumentaatio päätöslauselmassa 2020/2777(RSP)
Kuronen, Noora (2021)Tämä tutkielma on retorinen analyysi Euroopan parlamentin turvallisuuskäsityksestä Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä turvallistamisteorian viitekehyksessä. Turvallisuuskäsitystä tarkastellaan Buzanin, ... -
Monta ääntä, yksi yhteinen vastaus? : Euroopan unionin ulkopolitiikka Lissabonin sopimuksen jälkeen
Ullah, Anim (2016)Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen jälkeen. Tarkastelen erityisesti perussopimuksen nojalla luotua ...