How Innovation Service Systems Support the Needs of Research Teams

Abstract

Innovaatio ymmärretään perinteisesti teknologisena muutoksena. Koska teknologiset edistysaskeleet tarkoittivat kilpailuetua, innovaation tutkimus nousi merkitykselliseksi tutkimusteemaksi. Innovaatiota onkin yritetty ymmärtää useiden sukupolvien ajan, mutta sitä ei ole onnistuttu sovittamaan yhden, kaikenkattavan teorian tai määritelmän alle. Nykyään monimutkaisten pisteytysmenetelmien ja tilastoanalyysien avulla kerätään innovaatioihin liittyvää dataa ja valtioiden, instituutioiden, teollisuuden, ja jopa rahoituselementtien innovaatioaktiviteetit ovat suurennuslasin, yritettäessä tunnistaa niitä tekijöitä, jotka johtavat seuraavaan suureen läpimurtoon. Eikä kaikkea tätä tehdä turhaan – ihmiskuntaa kohtaa ennennäkemättömät haasteet, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan kipeästi uusia innovaatioita. Innovaatiopolitiikka on asettanut globaaleja, todella kunnianhimoisia tavoitteita ja rahoitusjärjestöt tarjoavat kohdennettuja ohjelmia ratkaisujen löytämiseksi. On kuitenkin epäselvää, kuinka innovaatiopalvelujärjestelmät, eli järjestelmät, jotka ajavat, seuraavat, ja mittaavat innovaatioita, onnistuvat tukemaan tutkimusryhmien tarpeita. Pohjimmiltaan innovatiivisena aktiviteettina, tutkimus on avain ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin, mutta innovaatiopalvelujärjestelmien osallisuus on pääasiassa jätetty huomiotta. Joten tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen tarkastelemalla kolmea innovaatiopalvelujärjestelmää, jotka ovat: Euroopan komission SEDIA, Suomen akatemian SARA ja Business Finlandin asiointipalvelu. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta eri ikäpolvia edustavaa tutkijaa, jotta mukaan saatiin kokemusasiantuntijoiden mielipide koskien innovaatiopalvelujärjestelmien tukea tutkimusryhmille. Tutkimuskirjallisuuden perusteella todettiin, että tutkimusryhmille ei ole tarjolla yksinomaan heille tarkoitettuja innovaation tunnusmerkkejä. Lisäksi tunnistettiin neljä tarvetta: pitkäjänteinen ja kohdennettu rahoitus, translationaalinen tiede, monitieteelliset tutkimusryhmät, ja tarkoituksen löytäminen. Näiden neljän tarpeen perusteella muodostettiin tutkimushypoteesi, jota testattiin valittuja innovaatiopalvelujärjestelmiä vastaan, ja tutkijoiden mielipiteet kerättiin käyttäen avoimia kysymyksiä. Kaikkinensa todettiin, että vaikka innovaatiopalvelujärjestelmät vastaavat melko hyvin tutkimusryhmien rahoitustarpeisiin, tarvitaan merkittäviä parannuksia ennen kuin järjestelmien voidaan katsoa tukevan tutkimusryhmien tarpeita.

Innovation has been traditionally understood as technological change. Since technological advancements meant competitive advantage, it soon became of interest to study innovation. Accordingly, innovation has been poked and probed by generations of researchers, yet it has not been tamed under all-encompassing theory or definition. Nowadays complicated scoring methods and statistical analyses are used to extract innovation data and the innovation activities of nations, institutions, industries, even funding elements alike are under scrutiny when trying to identify the factors leading into big breakthroughs. And it is not all in vain – humanity is facing unprecedented challenges and there is an urgent need for novel innovations. Innovation policies have set ambitious targets all over the globe and funding agencies offer target-ed pro-grams for finding solutions. However, it is unclear how the innovation service systems, the systems that drive, follow, and measure innovation, are able to support the needs of researcher teams in this equation. As a fundamentally innovative activity, research is the key to solving the humanity’s grand challenges, but the contribution of innovation service systems has been largely ignored. Thus, this study sets out to answer this question by looking into three innovation service systems, SEDIA by European Commission, SARA by Academy of Finland, and Business Finland Online service by Business Finland. In addition, two researchers, representing different levels of seniority were inter-viewed to gain experienced expert opinions regarding the support innovation service systems offer to research teams. Based on research literature, it was noticed that research teams lack dedicated innovation indicators. In addition, four needs were identified; sustained and directed funding, translational science, interdisciplinary research teams and finding purpose. These four needs formulated the hypothesis that innovation service systems are in their support. The hypothesis was then tested against the selected innovation service systems, and the opinions of the researchers were collected using open-ended questions. Ultimately, it was concluded that, although the innovation service systems answer rather well to the funding needs of research teams, there are significant improvements that must occur before innovation service systems support the needs of research teams.