dc.contributor.author | Itkonen, Hannu | |
dc.date.accessioned | 2021-12-22T06:02:25Z | |
dc.date.available | 2021-12-22T06:02:25Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.citation | Itkonen, H. (2021). Neuvostourheilun nousu ja tuho. <i>Työväentutkimus</i>, <i>35</i>, 24-37. <a href="https://doi.org/10.37456/tvt.112968" target="_blank">https://doi.org/10.37456/tvt.112968</a> | |
dc.identifier.other | CONVID_103457939 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79119 | |
dc.description.abstract | Venäjä oli yksi Kansainvälisen Olympiakomitean perustajajäsenistä vuonna 1894. Venäläiset osallistuivat Lontoon olympiakisoihin vuonna 1908 ja Tukholman kisoihin neljää vuotta myöhemmin. Vuoden 1917 sosialistinen vallankumous muutti koko valtion – mukaan luettuna urheilun käytännöt. Vuosina 1918–1921 käydyn verisen sisällissodan ja vuonna 1922 tapahtuneen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen valtio pyrki organisoimaan uudelleen koko ruumiinkulttuurin. Neuvostoliittolaisessa ruumiinkulttuurissa ihannoitiin sotilaallista valmiutta, työkuntoisuutta ja urheilullisuutta. Kilpaurheilun suosio kasvoi huomattavasti 1920-luvulla. Vuonna 1928 venäläiset organisoivat mahtavat urheilukisat, Moskovan spartakiadit. Kyseessä oli lukuisia urheilumuotoja käsittänyt työläistapahtuma vastapainoksi Amsterdamissa samana vuonna järjestetyille ”porvarillisille” olympiakisoille. Neuvostoliiton urheilijat osallistuivat kesäolympiakisoihin ensi kertaa Helsingissä vuonna 1952. Olympiakisoissa Neuvostoliitto oli menestyksekäs. Vuosina 1952–1988 neuvostourheilijat saavuttivat 1 010 mitalia kesäkisoissa ja vastaavasti 194 mitalia vuosien 1956–1988 talvikisoissa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän urheilijat ovat kilpailleet Kansainvälisen Olympiakomitean lipun alla. Aiemmat neuvostotasavallat ovat osallistuneet kansainvälisiin urheilutapahtumiin itsenäisinä valtioina. Neuvostoliittolainen urheilujärjestelmä on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi ei vain Venäjällä vaan myös monissa muissa uusista valtioista. Neuvostoliitossa urheilulla oli merkittävä sija opetusjärjestelmässä ja kansallisen itsetunnon rakentamisessa. Monet neuvostourheilun käytännöt ovat tiiviisti jatkaneet olemassaoloaan myös NL:n hajoamisen jälkeen. | fi |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Työväenliikkeen kirjasto | |
dc.relation.ispartofseries | Työväentutkimus | |
dc.rights | CC BY 4.0 | |
dc.subject.other | Neuvostoliitto | |
dc.title | Neuvostourheilun nousu ja tuho | |
dc.type | article | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202112226101 | |
dc.contributor.laitos | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.type.uri | http://purl.org/eprint/type/JournalItem | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_0640 | |
dc.description.reviewstatus | nonPeerReviewed | |
dc.format.pagerange | 24-37 | |
dc.relation.issn | 0784-1272 | |
dc.relation.volume | 35 | |
dc.type.version | publishedVersion | |
dc.rights.copyright | © 2021 Työväentutkimus Vuosikirja | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.subject.yso | kilpaurheilu | |
dc.subject.yso | olympialaiset | |
dc.subject.yso | ruumiinkulttuuri | |
dc.subject.yso | urheilijat | |
dc.subject.yso | huippu-urheilu | |
dc.subject.yso | urheiluhistoria | |
dc.subject.yso | liikuntakasvatus | |
dc.subject.yso | liikuntapolitiikka | |
dc.format.content | fulltext | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p18818 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p7930 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p3923 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p3315 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p14285 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p27506 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p15764 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p19682 | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ | |
dc.relation.doi | 10.37456/tvt.112968 | |
dc.type.okm | B1 | |