Neuvostourheilun nousu ja tuho
Itkonen, H. (2021). Neuvostourheilun nousu ja tuho. Työväentutkimus, 35, 24-37. https://doi.org/10.37456/tvt.112968
Julkaistu sarjassa
TyöväentutkimusTekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
© 2021 Työväentutkimus Vuosikirja
Venäjä oli yksi Kansainvälisen Olympiakomitean perustajajäsenistä vuonna 1894. Venäläiset osallistuivat Lontoon olympiakisoihin vuonna 1908 ja Tukholman kisoihin neljää vuotta myöhemmin. Vuoden 1917 sosialistinen vallankumous muutti koko valtion – mukaan luettuna urheilun käytännöt. Vuosina 1918–1921 käydyn verisen sisällissodan ja vuonna 1922 tapahtuneen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen valtio pyrki organisoimaan uudelleen koko ruumiinkulttuurin. Neuvostoliittolaisessa ruumiinkulttuurissa ihannoitiin sotilaallista valmiutta, työkuntoisuutta ja urheilullisuutta. Kilpaurheilun suosio kasvoi huomattavasti 1920-luvulla. Vuonna 1928 venäläiset organisoivat mahtavat urheilukisat, Moskovan spartakiadit. Kyseessä oli lukuisia urheilumuotoja käsittänyt työläistapahtuma vastapainoksi Amsterdamissa samana vuonna järjestetyille ”porvarillisille” olympiakisoille. Neuvostoliiton urheilijat osallistuivat kesäolympiakisoihin ensi kertaa Helsingissä vuonna 1952. Olympiakisoissa Neuvostoliitto oli menestyksekäs. Vuosina 1952–1988 neuvostourheilijat saavuttivat 1 010 mitalia kesäkisoissa ja vastaavasti 194 mitalia vuosien 1956–1988 talvikisoissa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän urheilijat ovat kilpailleet Kansainvälisen Olympiakomitean lipun alla. Aiemmat neuvostotasavallat ovat osallistuneet kansainvälisiin urheilutapahtumiin itsenäisinä valtioina. Neuvostoliittolainen urheilujärjestelmä on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi ei vain Venäjällä vaan myös monissa muissa uusista valtioista. Neuvostoliitossa urheilulla oli merkittävä sija opetusjärjestelmässä ja kansallisen itsetunnon rakentamisessa. Monet neuvostourheilun käytännöt ovat tiiviisti jatkaneet olemassaoloaan myös NL:n hajoamisen jälkeen.
...
Julkaisija
Työväenliikkeen kirjastoISSN Hae Julkaisufoorumista
0784-1272Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/103457939
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Liikuntatieteiden tiedekunta [3164]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
”Näyttää siltä, että meillä on Suomessa kilpaurheilun rinnalle kohoamassa joka miehen ja naisen kuntourheilu” : kuntoliikuntaa ja kilpaurheilua koskevat diskurssit Stadion-lehdessä 1963– 1980
Poso, Eetu (2023)Yksi suomalaisen liikuntakulttuurin merkittävimmistä murroksista tapahtui 1960-luvulla, kun kuntoliikunta kasvatti suosiotaan. Kilpaurheiluvoittoinen liikuntaelämä sai rinnalleen terveyttä ja hyvinvointia kohottavan ... -
”Loistelias tappio” : Jean Bouin ja ranskalainen olympiajulkisuus
Vettenniemi, Erkki (Suomen urheiluhistoriallinen seura, 2012) -
Ampuen, suksien ja sotien
Vettenniemi, Erkki (Suomen historiallinen seura ry, 2016) -
Mestarillisesti hallittuja suorituksia ja pika-aatelointeja : Wilma Murron ja Topi Raitasen urheilusankaruus Urheilulehdessä vuosina 2015–2022
Paloniemi, Aino (2023)Yleisurheilun EM-kisat 2022 Münchenissä palauttivat Suomen pitkän tauon jälkeen kultamitalikantaan. Tuoreiden Euroopan mestarien, seiväshyppääjä Wilma Murron ja estejuoksija Topi Raitasen nimet nousivat kansalaisten huulille ... -
Vaiettua ja vähäteltyä vai kriittisesti keskusteltua? : DDR ja doping suomalaisessa lehdistössä 1991-1993
Ikävalko, Roosa (2020)Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista oli suomalaisten yleisaikakauslehtien kirjoittelu vuosina 1991-1993 koskien Itä-Saksan valtiojohtoista dopingohjelmaa sekä millaisia eettis-moraalisia kannanottoja urheilutoimittajat ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.