Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorNiskanen, Kimmo
dc.contributor.advisorJavanainen, Arto
dc.contributor.authorLahti, Mikko
dc.date.accessioned2021-12-22T05:25:35Z
dc.date.available2021-12-22T05:25:35Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79109
dc.description.abstractPiikarbiditehotransistorit (SiC Power MOSFET) ovat materiaaliominaisuuksiensa puolesta houkutteleva vaihtoehto piipohjaisten tehotransistorien korvaajiksi kriittisissä sovelluksissa, kuten satelliiteissa, ydinvoimaloissa ja sairaaloissa. Kaikissa näissä paikoissa esiintyy säteilyä, joka voi vaikuttaa tehotransistorin toimintavarmuuteen. Säteilyn aiheuttamia yksihiukkasvaurioita on tutkittu jo jonkin verran, mutta kokonaisionisaation aiheuttamat vauriot ovat vähemmän tutkittuja piikarbidikomponenteissa. Tässä pro gradu-tutkielmassa keskitytäänkin tutkimaan toimintavarmuutta tämän kaltaisten kumuloituvien vaurioiden kautta. Piikarbiditehotransistorien toimintavarmuutta tutkittiin vertaamalla ei-säteilytettyjä ja säteilytettyjä tehotransistoreja keskenään. Säteilynä käytettiin 20 MeV elektroneita ja säteilyannoksena 100 krad (H_2O). Transistorien hajoamista kiihdytettiin käyttämällä transistorin hilalla ylijännitettä ja samalla mitattiin hajoamiseen tarvittava varaus (Charge-to-Breakdown, Q_{BD}). Ylijännitteinä käytettiin kahta eri hilajännitettä, jotka olivat 35,5 V ja 38,3 V. Hilajännitteen ollessa 35,5 V Q_{BD} ei-säteilytetylle transistoriryhmälle oli (0,287 \pm 0,015) C ja säteilytetylle (0,218 \pm 0,009) C. Kun hilajännite oli taas 38,3 V, niin Q_{BD} ei-säteilytetylle ryhmälle oli (0,025 \pm 0,005) C ja säteilytetty (0,017 \pm 0,004) C. Pienemmällä hilajännitteellä rasittaessa havaitaan säteilyn aiheuttama toimintavarmuuden aleneminen, mutta isommalla hilajännitteellä ei. Toimintavarmuuden lisäksi tutkittiin säteilyn vaikutusta transistorien virta-jännite-käyttäytymiseen. Elektronisäteilyn vaikutuksesta kynnysjännitteen muutokset säteilytetyillä transistoriryhmillä olivat (0,141 \pm 0,006) V ja (0,174 \pm 0,009) V.fi
dc.description.abstractMaterial properties of silicon carbide power MOSFETs are an intriguing alternative to silicon based power MOSFETs in critical applications such as in satellites, nuclear powerplants and hospitals. In all of these examples radiation is present which can have an effect on MOSFET reliability. Radiation caused single-effect upsets have already been studied to some extent but total ionizing dose effects are less known in SiC components. In this Master's Thesis we study this total ionizing dose effect. Reliability of silicon carbide power MOSFETs were studied by comparing not irradiated and irradiated transistors. During radiation, components were exposed to 20 MeV electron beam with a radiation dose of 100 krad (H_2O). Breakdown of transistors were accelerated by using overdrive voltage in transistor's gate and at the same time, charge-to-breakdown (Q_{BD}) was measured. As overdrive voltage we used two different gate voltages, 35,5 V and 38,3 V. When gate voltage was 35,5 V Q_{BD} for not irradiated transistor group was (0,287 \pm 0,015) C and for irradiated (0,218 \pm 0,009) C. On the other hand, when gate voltage was 38,3 V Q_{BD} for not irradiated group was (0,025 \pm 0,005) C and for irradiated (0,017 \pm 0,004) C. With the smaller gate voltage transistors groups can be differentiated from each other but with higher gate voltage this was not possible. In addition to Q_{BD} measurements, threshold voltage of power transistors was also measured. It was noticed that threshold voltage changes by the effect of electron irradiation. Threshold voltages changed by (0,141 \pm 0,006) V and (0,174 \pm 0,009) V in irradiated transistor groups.en
dc.format.extent68
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertehotransistori
dc.subject.otherMOSFET
dc.subject.otherSiC
dc.subject.otherpiikarbidi
dc.subject.otherkynnysjännite
dc.subject.othersäteily-ympäristö
dc.titleElektronisäteilyn vaikutus piikarbiditehotransistorien toimintavarmuuteen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202112226091
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosFysiikan laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Physicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4021
dc.subject.ysotransistorit
dc.subject.ysosäteily
dc.subject.ysopuolijohteet
dc.subject.ysofysiikka
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot