AVH-kuntoutujan lähiomaisen uupumus ja sen yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin ja aktiivisena ikääntymiseen : AVHAi-kyselytutkimuksen satoa poikkileikkaustarkasteluna
Tekijät
Päivämäärä
2021Suomessa vuosittain noin 25 000 henkilöä saa aivoverenkiertohäiriön (AVH). Ikääntyminen kasvattaa sairastumisen riskiä. A VH:n seuraukset ovat yksilöllisiä ja voivat vaikuttaa laajasti kuntoutujan toimintakykyyn. AVH-kuntoutujan rinnalla on yhä useammin ikääntynyt lähiomainen, jolle uusi rooli ja elämäntilanne tulee yllättäen. Lähiomaiset ovat merkittävä tuki AVH-kuntoutuspolun eri vaiheissa, erityisesti kuntoutujan kotiutumisen mahdollistajina. Heidän jaksamisestaan olisi tärkeää pitää huolta säännöllisesti kuntoutujan kotiutumisen jälkeen. Ennaltaehkäisemällä omaisten uupumusta ja panostamalla heidän sosiaaliseen hyvinvointiinsa voidaan vaikuttaa suotuisasti sekä omaisen että kuntoutujan aktiivisena ikääntymisen lähtökohtiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä taustatekijät ovat yhteydessä lähiomaisen kokemaan uupumukseen, ja uupumuksen seurauksena koetun sosiaalisen haitan yhteyttä omaisen sosiaaliseen hyvinvointiin ja aktiivisena ikääntymiseen.
Tutkimuksen aineistona käytettiin osa-aineistoa Afasiasäätiön Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen henkilön aktiivisena ikääntyminen (AVHAi) -postikyselytutkimuksesta, joka oli kohdennettu 60 vuotta täyttäneisiin AVH-kuntoutujiin ja heidän samassa taloudessa asuviin lähiomaisiinsa. Tutkimusotokseksi poikkileikkaustarkasteluun valikoitui 168 AVH-kuntoutujien omaista. Analyysimenetelminä muuttujien välisten yhteyksien tarkasteluun käytettiin ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulosten mukaan omaisen riskiä kokea vähintään kohtalaista uupumusta lisäsi naissukupuoli (OR 2,75; 95 % LV 1,07–7,07), omaisen keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi koettu toimintakyky (OR 9,70; 95 % LV 3,30–28,54) ja ei-tyydyttäväksi tai epätyydyttäväksi koettu elämän sisältö (OR 8,14; 95 % LV 3,09–21,44). Omaisen uupumuksen seurauksena vähintään kohtalaisena koettu haitta työ- ja perhe-elämän, harrastusten tai ihmissuhteiden hoitoon heijastui sosiaaliseen hyvinvointiin erityisesti vaikeutena ylläpitää ystävyyssuhteita (OR 7,87; 95 % LV 2,81–22,07) ja koettuna yksinäisyytenä (OR 3,72; 95 % LV 1,36– 10,25). Aktiivisena ikääntymisen mittarissa (UJACAS, maks. 272 p.) hieman sosiaalista haittaa (ka 190±27) ja vähintään kohtalaista sosiaalista haittaa (ka 163±32) kokevien omaisten yhteispisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) matalampia kuin niiden omaisten, jotka eivät kokeneet lainkaan sosiaalista haittaa (ka 208±25).
Tulosten perusteella voidaan todeta, että AVH-kuntoutujien lähiomaisten kokemalla uupumuksella on yhteys heidän sosiaaliseen hyvinvointiin ja aktiivisena ikääntymiseen. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää omaisen jaksamisen tukemiseen liittyvien tukipalvelujen suunnittelemisessa ja kohdentamisessa. Jatkotutkimushaasteena on omaisten yksilöllisten tarpeiden kirjon huomioiminen ja omaisten osallistaminen jo suunnitteluvaiheessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sosiaalisen median koukuttavuus ja sen negatiiviset vaikutukset käyttäjän psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
Kunttu, Heli (2022)Sosiaalinen media on yleistyttyään tuonut mukanaan positiivisia mahdollisuuksia, mutta samalla sillä on huomattu olevan haittavaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalisen median koukuttavuuden vuoksi käyttäjät voivat ... -
Magis-mobiilipelin vaikutus koululaisten psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja koulukiusaamiseen
Kerkelä, Arimo; Manninen, Miika (2019)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hyväksymis- ja omistautusterapiaan ja suhdekehysteoriaan pohjautuvien Magis-mobiilipelin ja Oma juttu -ryhmien vaikuttavuutta koululaisten yleiseen elämänlaatuun ja sosiaaliseen hyvinvointiin ... -
Neuroottisuuden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa
Taulos, Anniina (2024)Social well-being includes belonging to a community and its significance. In late adulthood, social well-being can be weakened by age-related losses and life changes, such as the deterioration of one’s own health and the ... -
Lonkkamurtumasta kuntoutuvan ikääntyneen henkilön sosiaalinen toimintakyky : näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
Kinnunen, Minna (2016)TIIVISTELMÄ Minna Kinnunen (2016). Lonkkamurtumasta kuntoutuvan ikääntyneen henkilön sosiaalinen toimintakyky – Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.