Adolescent alcohol consumption and labor market outcomes

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten aikuisten alkoholin kulutuksen vaikutuksia heidän työmarkkinatulemiinsa. Tarkoituksena on selvittää, onko kulutuksella negatiivisia vaikutuksia nuorten aikuisten tuloihin ja työllisyyteen. Aiemmista tutkimuksista on ilmennyt, että alkoholin riskikäyttö on yhteydessä sekä negatiivisiin työmarkkinatulemiin että heikentyneeseen terveydentilaan. Toisaalta alkoholin maltillisella käytöllä on kuitenkin havaittu olevan myös positiivisia vaikutuksia, sillä esimerkiksi maltillisten käyttäjien tulojen on todettu useassa tutkimuksessa olevan vertailuryhmiä korkeammat. Tutkimuksen aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koostamaa Terveys 2000 -tutkimusta, josta tähän tutkimukseen valittiin 18-29-vuotiaat henkilöt. Lopullinen otos koostuu 1171 henkilöstä, jotka jaettiin neljään kategoriaan alkoholin kulutuksen mukaan; runsaisiin käyttäjiin, maltillisiin käyttäjiin, entisiin käyttäjiin sekä absolutisteihin. Muodostettujen kategorioiden välisiä eroja vertailtiin pienimmän neliösumman menetelmällä (PNS). Tulosten mukaan absolutistit saavat vähemmän tuloja kuin maltilliset alkoholin käyttäjät. Absolutisteilla ja alkoholin entisillä käyttäjillä on myös selkeästi heikompi todennäköisyys olla töissä kuin maltillisilla käyttäjillä. Koska aineisto kuitenkin kattaa vain yhden vuoden havainnot, tuloksia ei voida soveltaa pitkän aikavälin tarkasteluun. Lisäksi, kohderyhmän henkilöiden nuoren iän vuoksi on myös vaikeaa ennustaa alkoholin todellisia vaikutuksia heidän tuloihinsa ja työllisyyteensä myöhemmin elämässä. Tämän vuoksi pitkän aikavälin aineistolla saatuja tuloksia voitaisiin rikastaa.

Misuse of alcohol at young age has been linked to several problems in adult- hood. In this study, it is examined if alcohol consumption has a negative effect on the earnings and employment of adolescence. Earlier literature shows that risky and heavy alcohol consumption tends to result both in poor labor market outcomes and reduced health. However, the results also indicate that moderate alcohol consumption is often associated with the most favorable labor market outcomes, such as the highest earnings. In this study, data are drawn from the Health 2000 -study conducted by the National Institute for Health and Welfare. The final estimation sample consists of 1171 individuals aged 18-29. These individuals are divided into four categories based on their drinking habits; heavy drinkers, moderate drinkers, former drinkers and constant abstainers. The differences between the categories are compared using OLS-regression method. The results indicate that moderate drinkers seem to higher earnings than constant abstainers. Furthermore, both constant abstainers and former drinkers are less likely to be employed than moderate drinkers. Since the data set covers a period of only one year, the results can only be used for short-run estimations. The participants of the study were also relatively young which makes it difficult to estimate the true impact of alcohol consumption on their earnings and employment later in life. Therefore, the conclusion of the study is that further research on long-term labor market outcomes is needed.