Kuulovaikeuksien yhteys yhteisöllisyyteen senioritalossa asuvilla henkilöillä

Abstract

Kuulovaikeudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. On havaittu, että kuulovaikeudet heikentävät niin fyysistä, sosiaalista kuin psyykkistäkin hyvinvointia ja ovat yhteydessä esimerkiksi masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen sekä toimintakyvyn heikentymiseen. Yhteisöllisyys sen sijaan pääasiassa tukee hyvinvointia. Yhteisöllisyyden kokemista senioritaloissa on tutkittu jonkin verran, mutta senioritalojen asukkaiden kokeman yhteisöllisyyden ja kuulovaikeuksien välistä yhteyttä ei ole tähän mennessä tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kuulovaikeuksilla yhteyttä yhteisöllisyyteen senioritaloissa asuvilla henkilöillä. Lisäksi tarkasteltiin, onko mahdollisessa yhteydessä eroja naisten ja miesten välillä. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 2018 ja 2020 kerättyä BoAktiv-tutkimuksen aineistoa. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksella Folkhälsanin senioritaloissa asuvilta henkilöiltä. Kokonaisuudessaan tutkimusjoukko oli 333 henkilöä. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan 238 henkilöä, jotka olivat vastanneet sekä kuulovaikeuksia että koettua yhteisöllisyyttä kartoittaviin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysillä, ja miehiä ja naisia tarkasteltiin erikseen. Lisäksi analyysit vakioitiin iällä, siviilisäädyllä, koulutuksella, taloudellisella tilanteella, koetulla terveydellä sekä masennuksella. Tutkimukseen osallistuneet senioritaloasukkaat olivat keskimäärin 82-vuotiaita, ja heistä suurin osa oli naisia. Tutkimusjoukosta 24,8 prosenttia raportoi kuulovaikeuksista. Eroa kuulovaikeuksien määrässä ei ollut juurikaan sukupuolten välillä (naiset 27,4 % ja miehet 23,4 %). Kuulovaikeudet eivät olleet yhteydessä yhteisöllisyyteen (naiset p = 0.172 ja miehet p = 0.316). Yhteyden vakioiminen iällä, siviilisäädyllä, koulutuksella, taloudellisella tilanteella, koetulla terveydellä ja masennusoireilla ei muuttanut pääyhteyksiä (naiset p = 0.194 ja mie-het p = 0.100). Tämän tutkimuksen mukaan kuulovaikeuksilla ei ollut yhteyttä yhteisöllisyyteen senioritalojen asukkailla. Myöskään sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuulovaikeuksia kokevien kokemaan yhteisöllisyyteen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia lisää, miten yhteisöllisyys koetaan senioritaloissa.

Impaired hearing comprehensively affects well-being. It has been found that hearing impairment impairs physical, social, and mental well-being. Hearing impairment is also associated with, for example, depression, social isolation, and the ability to function. On the other hand, a sense of community mainly improves well-being. There has been some research on the sense of community but the relationship between hearing difficulties and sense of community among co-housing residents has not been studied so far. The aim of this study was to determine whether impaired hearing affects the sense of community of those living in co-housing communities. In addition, it was studied whether there were any differences between women and men. The data used in this study were from the BoAktiv survey study, and the data were collected in 2018 and 2020. The total research population was 333 people and all of them lived in Folkhälsan’s senior homes. The 238 individuals who answered the questions about impaired hearing and sense of community were included in this study. Linear logistic analysis was used in the main analysis, and men and women were analyzed separately. In addition, analyzes were standardized by age, marital status, education, financial situation, self-reported health, and depression. The average age of the respondents was 82 years, and most of them were women. Of the study population, 24.8 percent reported hearing impairment. There was only a little difference in the number of hearing difficulties between genders (women 27.4% and men 23.4%). No association was found between hearing difficulties and a sense of community (women p = 0.172 and men p = 0.316). The standardization by age, marital status, education, financial situation, self-reported health and depression did not change the main associations (women p = 0.194 and men p = 0.100). Based on this study, impaired hearing does not affect the sense of community among co-housing residents. Also, there were no significant differences between genders. More research is needed on the factors affecting the sense of community among people with hearing difficulties. Furthermore, it would be useful to study even more how a sense of community is experienced in co-housing communities.