Ulkoilujärjestöjen verkottuvia yhteistyöväyliä viitoittamassa – reittivalintana Ulkoilufoorumi : kyselytutkimus valtakunnallisen ulkoilun järjestöyhteistyön painopisteistä ja Ulkoilufoorumin verkostotyön toimivuudesta

Abstract

Globalisoituvassa, monimutkaistuvassa ja keskinäisriippuvaisessa yhteiskunnassa kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö kiinnittyy erinäisiin löyhiin yhteistyöverkostoihin, kuten Ulkoilufoorumiin. Tällaisten verkostojen toimivuus on verkostomaisen hallinnan yleistyessä yhä keskeisempää. Kansalaisyhteiskunnan verkostoyhteistyön sijaan yhteiskuntatieteellisen verkostotutkimuksen painopiste on kuitenkin ollut yritysten ja julkishallinnon verkostoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valtakunnallisten ulkoilujärjestöjen keskinäiseen yhteistoimintaan kohdistuvia näkemyksiä ja niiden yhdensuuntaisuutta. Lisäksi keskityttiin näkemyksiin Ulkoilufoorumin verkostotyön toimivuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa muodostettiin käsitys kansalaisyhteiskunnan verkostoista ja mobilisoitumisesta Ulkoilufoorumiksi kehystämisen, hallintaverkoston sekä strategisen toiminnan kentän käsitteisiin tukeutuen. Tutkimus toteutettiin empiirisenä poikkileikkaustutkimuksena yhteistyössä Suomen Ladun kanssa. Aineisto (n=43) kerättiin kyselylomakkeella valtakunnallisten ulkoilujärjestöjen edustajilta sekä Ulkoilufoorumin jäseniltä. Lisäksi suoritettiin seitsemän aineistonkeruuta pohjustavaa asiantuntijahaastattelua. Tutkimusaineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Järjestötoimijoiden näkemyksissä ulkoilun toimintakentän yhteisistä haasteista korostuivat erityisesti rahoituksen, kaavoituksen ja maankäytön kysymykset. Keskinäisessä yhteistyössä painotettiin sekä edunvalvontaan että koordinaatioon liittyviä toimia, ja useimmiten tärkeimmäksi yhteistyöjärjestöksi nostettiin Suomen Latu. Vaikka yhteistyön painopisteitä tulkittiin jokseenkin yhdensuuntaisesti, oli näkemyksissä myös tilastollisesti merkitseviä eroja. Eroja selittivät tutkittavan taustaorganisaation tyyppi sekä osallisuus Ulkoilufoorumin toiminnassa. Ulkoilufoorumin osalta havaittiin, että useat toimivan verkostotyön edellytykset toteutuivat verkoston toiminnassa, joskin verkostotyö nähtiin verrattain riippuvaisena yksittäisistä henkilöistä. Uudessa kansalaisyhteiskunnassa ulkoilujärjestöt ovat ylittäneet luonnon virkistyskäytön ja luonnonsuojelun sekä isojen ja pienten järjestöjen välisiä raja-aitoja. Ulkoilujärjestöjen toimintakentälle ei tästä huolimatta ole syntynyt suuria joukkoja mobilisoivaa kansanliikettä. Sen sijaan Ulkoilufoorumissa on verkostomaisen kansalaisyhteiskunnan ja uuden julkisen hallinnan paradigman mukaisia piirteitä. Se on koonnut yhteen eri sektoreiden toimijoita ja täten tarjonnut jäsenilleen tilaisuuksia monitoimijuuteen perustuvan ulkoilupolitiikan vahvistamiseen. Vastuu verkoston toiminnasta on kuitenkin asettunut yksittäisten henkilöiden ja järjestöjen kannettavaksi.

In a globalizing, complex and interdependent society, the cooperation of third sector actors is tied to loose collaboration networks, such as Ulkoilufoorumi. As network governance becomes more common, the functionality of these networks becomes more necessary. Instead of civil society networks, the focus of network research in social science has been on the companies and public administration. The aim of this study was to examine the views on the collaboration between nationwide non-governmental outdoor organizations. Moreover, the focus was on views on the functionality of the networking at Ulkoilufoorumi. The literature review formed an understanding of civil society networks and mobilization based on the concepts of framing, governance network and strategic action field. The study was carried out as an empirical cross-sectional study in collaboration with Suomen Latu. The research material (n=43) was collected using a questionnaire from representatives of national outdoor organizations and members of Ulkoilufoorumi. In addition, seven expert interviews were conducted to support the data collection. The results of the study were analyzed using both quantitative and qualitative methods. According to the study, the challenges related to financing, zoning and land use were especially emphasized. In mutual collaboration, emphasis was placed on measures related to both lobbying and co-ordination, and in most cases Suomen Latu was mentioned as the most important co-operation partner. Although the priorities for collaboration were interpreted more or less similarly there were statistically significant differences in views. The differences were explained by the type of organization and the research participants involvement in the activities of Ulkoilufoorumi. With regard to Ulkoilufoorumi, it was found that several preconditions for effective networking were met. On the other hand, networking was seen as relatively dependent on certain persons. In the new civil society, outdoor organizations have crossed the boundaries between recreational use and nature conservation and between large and small organizations. Despite this, no social movement mobilizing large numbers has emerged in the field of activity of outdoor organizations. Instead, Ulkoilufoorumi has features that are in line with the paradigm of networked civil society and the new public governance. It has brought together actors from different sectors and thus provided opportunities for its members to strengthen a multifunctional outdoor policy. However, the responsibility for the networking has been set on certain persons and organizations.