Show simple item record

dc.contributor.advisorAbrahamsson, Pekka
dc.contributor.authorKivikangas, Laura
dc.contributor.authorMulari, Markus
dc.date.accessioned2021-10-26T07:11:00Z
dc.date.available2021-10-26T07:11:00Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78323
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia menestystekijöitä ja haasteita skaalautuvien ketterien menetelmien käyttöönotossa ja käytössä esiintyy. Yleisimmin esiintyvistä menestystekijöistä ja haasteista tehdään kipupistemalli, jossa menestystekijät ja haasteet kuvataan kipupisteinä. Kipupistemalli sisältää myös ratkaisuehdotukset kipupisteiden selvittämiseksi. Kipupistemallissa on kahdeksan kipupistettä, jotka ovat muutosvastarinta, konseptien ja ketteryyden määrittely, tiimin koordinointi ja autonomia, johtaminen: tuen puute, uusien ja vanhojen toimintatapojen kohtaaminen, laadunvarmistus, ketterä osaaminen ja valmennus: osaamisen ja valmennuksen puute ja viestintä: huono viestintä. Tutkielmassa toteutetaan tapaustutkimus, jonka avulla tutkimuksen kohteena olevan järjestelmäkehityshankkeen kehitysmenetelmää tutkitaan ja arvioidaan kipupistemallin pohjalta. Toteutimme hankkeessa seitsemän teema-haastattelua, joiden pohjalta kuvasimme ja vertasimme hankkeessa käytössä olevaa kehitysmenetelmää skaalautuviin ketteriin menetelmiin SAFe:en, LeSS:iin, DA:han ja Essenceen. Rooleista teimme vastaavan vertailukuvion. Löysimme hankkeen menetelmässä ja rooleissa vastaavuuksia kaikkiin vertailtuihin menetelmiin. Hankkeen menetelmässä oli myös kolme elementtiä: PO-aika, refaktorointiviikko ja arkkitehtuurikokous ja yksi rooli: hankepäällikkö, joita emme täysin vastaavana löytäneet vertailtavista menetelmistä. Tarkastellessa haastatteluiden tuloksia kipupistemalliin saimme selville, että hankkeessa esiintyy kipupistemallin mukaisia kipupisteitä, joita on tunnistettu ja ainakin osittain ratkaistu ja kipupisteitä, joita ei ole ratkaistu. Hankkeessa esiintyvät kipupisteet, joita on tunnistettu ja ainakin osittain ratkaistu ovat tiimin koordinointi ja autonomia, ketterä osaaminen ja valmennus: osaamisen ja valmennuksen puute, viestintä: huono viestintä ja konseptien ja ketteryyden määrittely. Esiintyvät kipupisteet, joita ei ole ratkaistu ovat konseptien ja ketteryyden määrittely, uusien ja vanhojen toimintatapojen kohtaaminen ja laadunvarmistus. Kipupistemallissa esiintyviä muutosvastarintaa ja johtaminen: tuen puutteeseen viittaavia kipupisteitä ei havaittu.fi
dc.description.abstractIn this Master’s Thesis we conduct a literature review on the factors affecting success and failure for the use and adoption of scaled agile frameworks. The most common success and failure factors are used to construct a pain point model in which success and failure factors are described as pain points. The pain point model also suggests solutions for overcoming pain points. The eight pain points in our model are change resistance, defining concepts and agility, team’s coordination and autonomy, management: lack of support from management, clash of old and the new ways of working, quality management, agile skills and training: lack of skills and training and communication: bad communication. We also conduct a case study in which a software project development method is evaluated and compared to our pain point model. We interviewed seven people working on the same development project. From these theme interviews we described and compared the methods used in the project to scaled agile methods SAFe, LeSS, DA, and Essence. We did an equivalent comparison to the roles used in the project. We discovered corresponding methods and roles to all examined methods. The project’s development method also had three elements: PO time slot, refactoring week, architecture meeting, and role: project chief. These three elements and one role were not found as such from the compared methods. Comparing the results from the interviews to the pain point model we discovered that the project holds identified and partly resolved pain points and pain points that are unresolved. Identified and partly resolved pain points in the project are team’s coordination and autonomy, agile skills and training: lack of skills and training, communication: bad communication, and defining concepts and agility. Unresolved pain points are defining concepts and agility, clash of old and the new ways of working and quality management. Change resistance and management: lack of support from management pain points were not met.en
dc.format.extent109
dc.language.isofi
dc.subject.otherskaalautuva ketteryys
dc.titleSkaalautuvat ketterät menetelmät : tapaustutkimus kipupisteistä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202110265353
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysoketterät menetelmät
dc.subject.ysoohjelmistokehitys
dc.subject.ysohaasteet (ongelmat)
dc.subject.ysomenestystekijät


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record