Lapsuuden fyysisellä aktiivisuudella on kauaskantoisia vaikutuksia, jotka edistävät yksilön terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. Samalla vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta on muodostunut globaali terveyshaaste, jonka nujertaminen edellyttää muutoksia yhteiskunnan rakenteissa. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia toimintamahdollisuuksia lapsille tarjotaan ja kuinka tarjottavat toimintamahdollisuudet tukevat lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat fyysisesti aktiivisen toimintakulttuurin muodostumiseen varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen (Webropol 3.0, Finland) avulla, joka toimitettiin sähköpostitse Vantaan kaupungin kunnallisten varhaiskasvatusyksiköiden johtajille (n = 59) sekä liikuntavastaaville (n
= 99). Tutkittava otos muodostui satunnaisesti näiden varhaiskasvatusyksiköiden henkilökunnasta sekä varhaiskasvatusal
ueiden liikuntavastaavista (n = 68). Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS Statistics -ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvoksi asetettiin p < 0.05. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 68 varhaiskasvattajaa. Saatujen tulosten perusteella toimintakulttuurin ilmapiiri, avoin vuorovaikutus ja yhdessä laaditut säännöt edistävät fyysisen aktiivisuuden toteutumista. Erityisen suuri merkitys on yksikön johdon tarjoamalla tuella. Vastuukysymykset sekä sisätilojen koko ja esteettömyys puolestaan rajoittivat fyysisen aktiivisuuden toteutumista. Vastaajien taustamuuttujilla ei ollut merkittävää vaikutusta fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen. Covid-19-pandemian aikana varhaiskasvatusryhmien liikkuminen on pääsääntöisesti (79 %) pysynyt ennallaan. Pandemia on kuitenkin rajoittanut kaupungin liikuntapalveluiden käyttöä, ja sitä kautta vaikuttanut negatiivisesti lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Pandemia on myös lisännyt henkilöstön
kuormittuneisuutta, vaikeuttanut sijaisten saantia, edellyttänyt kasvattajilta aiempaa enemmän pedagogisen toiminnan soveltamista ja korostanut johtajan roolia.
Varhaiskasvatuksen fyysisesti aktiivisen toimintakulttuurin tukeminen on koko yhteiskunnan yhteinen prosessi, jonka toteutuminen edellyttää eri toimijaryhmien sitoutumista yhteisiin päämääriin. Varhaiskasvattajien vastuukysymysten avaaminen, yhteisten toimintatapojen ja arvopohjan määrittäminen sekä kiireen minimoiminen ovat ensiaskelia kohti fyysisesti aktiivisempaa toimintakulttuuria. Tulevissa koulutuksissa erityishuomio tulee kohdistaa alle kolmevuotiaiden liikkumisen tukemiseen, sisätilojen juoksu- ja kiipeilymahdollisuuksiin sekä kevyiden paini- ja peuhuleikkien tukemiseen. Jatkotutkimuksissa tulee selvittää, millaisia käsityksiä kasvattajilla on lasten fyysisen aktiivisuuden eri kuormitustasoista ja verrata niitä lasten todellisiin aktiivisuustasoihin. Lisäksi tarvitaan lasten näkökulmasta tuotettua tutkimustietoa, josta selviää, miten lapset kokevat liikkumismahdollisuutensa osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, ja kaipaavatko lapset lisää fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuspäiviinsä.
...
Childhood physical activity (PA) has far-reaching effects that promote an individual’s health and well-being throughout life. At the same time, physical inactivity has become a global health challenge which requires changes in the societal structures. The operational culture of early childhood education and care (ECEC) has a significant impact on what kind of opportunities are offered to children and how the opportunities support children’s PA. The purpose of this study was to investigate which factors influence the formation of physically active operating culture in ECEC.
The data was collected during spring 2021 using an electronic questionnaire (Webropol 3.0, Finland). The questionnaire was mailed to 59 principals and 99 PA educators of municipal ECEC centers in the City of Vantaa. The sample was formed by using randomly chosen ECEC centers educators from mentioned municipal (n = 68). Statistical analyses were performed using the SPSS Statistics -software. The statistical signific
ance value was set at p < 0.05. Open-Ended questions were analyzed by qualitative content analysis.
A total of 68 early childhood educators responded to the questionnaire. According to the results of the study, the operating culture atmosphere, open interaction and together developed rules promote PA. Especially, support from the unit principal plays a significant role. Responsibility issues, and the size and accessibility of the indoor environment seem to limit PA. Respondents’ background variables had no significant effect on PA in this study. During the Covid-19-pandemic, the PA of the ECEC groups have generally remained (79 %) unchanged. However, the pandemic has limited the use of municipal sport facilities, increased the workload of educators, and made it more difficult to find substitutes. It has required educators to adapt pedagogical activities and emphasized the role of the unit principal.
Supporting a physically active operation culture in ECEC is a common process for whole society, which requires a commitment to common goals. Opening a debate on the responsibility issues of ECEC educators’, minimizing haste and defining common practices and values in the operation culture are the first steps towards a more physically active culture in ECEC. In the upcoming conventions, special attention should be targeted towards indoor running and climbing facilities, possibilities for childlike wrestling, and supporting PA of children under three
years old. In future studies, it will be necessary to find out what kind of information educators have about different levels of children’s PA, and to compare them with the actual activity levels of children. Furthermore, it is necessary to examine children’s perspective on how they see their PA possibilities as a part of the operation culture and whether they wish more PA in their ECEC days.
...
