Kulmakarvojen liikkeet hakukysymyksissä suomalaisella viittomakielellä käydyissä keskusteluissa

Abstract

Tämän maisterintutkielman aiheena on kulmakarvojen liikkeet hakukysymyksissä suomalaisen viittomakielen keskusteluissa. Tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, millaisia kulmakarvojen liikkeitä hakukysymyksissä esiintyy ja millaisia muita kuin kysyviä funktioita niillä on hakukysymyksissä. Aihetta on maailmanlaajuisesti tutkittu jonkin verran, mutta aineistopohjaista tutkimusta ei suomalaisen viittomakielen osalta löydy. Tähänastisessa tutkimuksessa on käytetty paljon erilaisia aineistoja ja analyysimenetelmiä. Aineistot vaihtelevat kooltaan ja niiden keruussa käytetyissä menetelmissä ja dokumentoinnissa on paljon vaihtelua. Tutkimuksessa on usein esitetty, että kulmakarvat liikkuvat hakukysymyksissä alaspäin ja kulmien kohotuksilla on useita funktioita, esimerkiksi vaihtoehtokysymyksen ilmaiseminen. Neutraalin kulmien asennon on nähty viittaavan väiterakenteeseen. Tutkielman aineistona on otanta Suomalaisen viittomakielen korpuksen keskusteluaineistosta. Aineistosta on ELAN- ohjelmaa käyttäen annotoitu siinä esiintyvät hakukysymysilmaisut, sekä niissä esiintyvät kulmakarvojen liikkeet, niiden funktiot ja ajoitukset. Aineiston perusteella suomalaisessa viittomakielessä yleisin kulmakarvojen liike hakukysymyksissä on kulmien kurtistus. Aineistosta annotoitiin myös merkittävä osuus kulmien kohotuksia ja hakukysymys oli mahdollista tuottaa myös ilman havaittavaa kulmien liikettä. Liikkeiden funktiot olivat usein päällekkäisiä ja muodoiltaan samanlaisia. Tulokset viittaavat siihen, että variaatiota kulmakarvojen liikkeissä on luultua enemmän, eivätkä liikkeet välttämättä muodosta tarkkarajaisia kielellisiä kategorioita, kuten aikaisemmin on oletettu. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia kulmakarvojen liikkeitä laajemmassa kontekstissa, kuin vain keskusteluissa. Lisäksi ei-manuaalisuus kysymysrakenteissa yleisesti on yksi mahdollinen jatkotutkimuksen aihe. Ei-manuaalisuuden, ja etenkin kulmakarvojen liikkeiden lähempi tarkastelu toisi arvokasta näkökulmaa viittomakielten luonteeseen liittyen. Tämän tutkielman tulokset tuovat lisää työkaluja myös viittomakielen opetukseen, ja jatkotutkimuksesta olisi opetusalalle hyötyä myös tulevaisuudessa.

This Master’s Thesis studies eyebrow movement in content questions based on conversational data of Finnish Sign Language (FinSL) corpus. The aim of this study is to investigate what kind of brow movements are included in FinSL content questions, and what other kinds of functions do brow movements have in questions besides interrogative functions. The topic in question has been studied quite extensively worldwide, but no studies have been conducted based on FinSL language usage data. The data and methods of analysis have varied significantly in the study of eyebrow movements in questions so far. The data used have varied both in size and methods of acquisition and documentation. Several researchers have suggested that content questions generally include a downward brow movement. It has also been suggested that brow raises can have multiple different functions in signed sentences. For example, a common usage of brow raising is to express a yes/no question. A neutral brow position has been seen as an indication of a declarative sentence. The data of this study consists of a small sample of conversational data from the Finnish Sign Language corpus (CFINSL). The content questions, brow movements, and their functions were annotated using ELAN annotation tool. The research findings suggest that the most common eyebrow movement in FinSL content questions is brow lowering. However, a considerable amount of brow raises was also annotated from the data, and the number of content questions which included no visible brow movement at all was also significant. The different functions of brow movements were often overlapping and identical in form. These findings indicate that there might be much more variation in brow movements than has previously been suggested. Not to mention, brow movements may also not form exact linguistic categories in a way that has previously been presumed. In the future, it would be important to research brow movements in a bigger context than just conversational data. Non-manuality in a wider sense in interrogative structures could be a possible topic for future study. Further studies of non-manuality, and brow movements would give valuable insight to the nature of sign languages. A good example of a field that would benefit from these studies would be teaching.