Naisten jalkapallon suosio on kasvanut viime vuosina vauhdilla ja samalla ammattimaistunut, mikä on nostanut etenkin fyysisiä vaatimuksia pelaajia ja heidän fyysistä suorituskykyään kohtaan. Toistuvat korkeaintensiteettiset suoritukset, kuten nopeavauhtiset juoksut, sprintit, kiihdytykset ja jarrutukset, suunnanmuutokset, ja jalkapallolle ominaiset taidot, kuten syöttäminen, laukominen, taklaukset ja maalinteko vaativat pelaajilta fyysisesti paljon. Kuormituksen tasaamiseksi harjoitusten ja otteluiden kesken pelaajien suorituskykyä on alettu seuraamaan erilaisilla pelaajaseurantajärjestelmillä. Tämän seurauksena on havaittu, että fyysiset vaatimukset pelaajia kohtaan vaihtelevat etenkin pelipaikkakohtaisesti, mutta tähän vaikuttavat myös muut tekijät, kuten pelattu taso ja ottelun vaihe.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää naisten kansallisesti korkeimman sarjatason, Kansallisen liigan, pelaajien fyysisiä vaatimuksia (mm. liikuttu matka eri nopeusalueilla, kiihdytysten ja ja
rrutusten määrä sekä intensiteetti ja syke) pelipaikkakohtaisesti virallisissa sarjaotteluissa. Tämän lisäksi selvitettiin, miten fyysinen suorituskyky muuttuu ottelun aikana ensimmäisen ja toisen puoliajan välillä ja tarkastellessa ottelua 15 minuutin jaksoissa. Pelaajien fyysistä kuormitusta ja aktiivisuutta otteluissa mitattiin Polar Team Pro -pelaajaseurantajärjestelmällä. Tutkimukseen osallistui Kansallisen liigan kymmenestä joukkueesta seitsemän. Pelaajista vaadittavat kriteerit täytti 85 pelaajaa, joista tehtiin ja otettiin mukaan yhteensä 340 yksittäistä otteluhavaintoa 68 eri ottelusta.
Tulokset osoittivat, että naisten jalkapallo-ottelut asettavat korkean fyysisen suorituskyvyn vaatimukset kaikille kenttäpelaajille ja eri pelipaikoille (keskuspuolustajat, laitapuolustajat, keskuskeskikentät, laitakeskikentät ja hyökkääjät). Samalla havaittiin, että laitakeskikenttien fyysinen kuormitus näyttäisi olevan suurinta, kun tarkastelussa oli eri muuttujia (mm. liikuttu kokonaismatkan ja korkeaintensiteettisen juoksun ja kiihdytysten ja jarrutusten). Toisaalta samoilla mittareilla keskuspuolustajilla vaatimukset olivat alhaisimmat. Puoliajalta toiselle pelaajien fyysisen kuormituksen määrä ei laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Pelipaikasta riippumatta pelaajien suorituskyky oli parhaimmillaan otteluiden alussa lähes kaikkien mitattujen muuttujien perusteella. Aiemmissa tutkimuksissa raportoituihin, kansainvälisen huipputason, pelaajiin verrattuna Kansallisen liigan pelaajat jäävät kansainvälisen huipputason pelaajista vielä selvästi korkeaintensiteettisessä juoksun määrässä.
...
The popularity of and the professionality of women’s football has grown rapidly in recent years. While more women are playing as professionals, the physical demands on players and their physical performance have increased. Repeated high-intensity performances such as high-intensity runs, sprints, changes of direction, and football-specific skills such as passing, shooting, tackling, and scoring goals increases the needed physical effort required from players. To keep the training load in balance between training sessions and matches, different kinds of player tracking systems are used to monitor the physical performance. By monitoring of players in different playing positions, it has been discovered out that the demands for players vary especially between positions. Additional factors, such as the level of competition and phase of the match, may also influence performance.
The purpose of this study was to investigate the physical demands of matches (e.g., distance moved in different s
peed zones, number of accelerations and decelerations, intensity, and heart rate) of the players in different positions competing in the highest league level in Finland, the National League. In addition, changes in physical performance during a match was investigated (first and second halves and in 15-minute intervals). The physical performance and the activity of the players in the matches were assessed using Polar Team Pro -player tracking system. Seven out of ten teams in the National League participated in the study. From those seven teams 85 players met the inclusion criteria, and a total of 340 individual match observations from 68 individual matches were included.
The results of this study showed that women’s football matches set a high physical performance demands on all outfield players and to all different playing positions (central defenders, wide defenders, central midfielders, wide midfielders, and strikers). Furthermore, it was observed that physical demands of match play performance are highest for wide midfielders, and lowest for central defenders. Surprisingly, the physical performance level did not decrease significantly from the first half to the second half. Regardless of the playing position, physical performance of the players was highest at the beginning of matches and decreased slightly towards the end of the match, being at the lowest level in the last two quarters of the second half. When compared to international, elite level players, biggest difference is that the National League players are performing less high intensity running and sprints in matches than international elite level players.
...
