Kouluterveydenhoitajien näkemykset oppilaiden toimintakyvyn edistämisestä laajoissa terveystarkastuksissa ja kouluyhteisössä

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kouluterveydenhoitajien näkemyksiä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn edistämisestä. Tutkimukseen osallistui 192 kouluterveydenhoitajaa, jotka vastasivat anonyymisti sähköiseen verkkokyselyyn. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin (t-testi, yksisuuntainen varianssianalyysi, kuvailevat tiedot) ja laadullinen aineisto analysoitiin tyypittelyllä ja kvantifioinnilla. Tulokset osoittivat, että kouluterveydenhoitajat kokivat oppilaiden toimintakyvyn edistämisen tärkeäksi, hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi. Tutkimus osoitti myös, että kouluterveydenhoitajien oma liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä siihen, miten paljon laajoissa terveystarkastuksissa keskusteltiin lapsen tai perheen liikuntatottumuksista. Sen sijaan työkokemuksella ei havaittu olevan yhteyttä liikkumisen edistämiseen terveystarkastuksissa. Kouluterveydenhoitajista merkittävä osa koki, ettei toimintakyvyn tukemiseen ole terveystarkastuksissa riittävästi aikaa. Kouluterveydenhoitajien tunnistamat toimenpiteet lasten ja nuorten toimintakyvyn edistämiseksi luokiteltiin 11 alaryhmään. Toimenpiteissä korostuivat yleiset koulun liikunnallistamiseen tähtäävät keinot kuten pitkät tai ohjatut välitunnit, kun taas yksilöllisiä ratkaisuja tunnistettiin vähemmän. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koetuista aikatauluhaasteista huolimatta terveysneuvonta liikunnan edistämiseksi toteutuu kouluterveydenhuollossa melko hyvin. Oppilaiden toimintakyvyn tukemiseksi kouluterveydenhoitajien työhön tulisi lisätä aikaresurssia moniammatillisen yhteistyöhön. Samoin kuntien olisi hyvä kehittää selkeitä toimenpiteitä oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi.