Henkilöstöjohtajien kokemuksia uravalmennuksesta teollisissa organisaatioissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöstöjohtajien kokemuksia uravalmennuksen tavoitteenasettamisesta, käytännön toteuttamisesta ja tuloksista. Uravalmennuksella viitataan valmentajan ja valmennettavan väliseen dialogiin, jossa uravalmentaja toimii yksilön apuna uraan liittyvien päätösten tekemisessä ja toimeenpanemisessa tilanteessa, jossa pyritään löytämään valmennettavaa tyydyttävä ratkaisu uraan tai työelämän muutostilanteeseen liittyen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin lähestymistapana fenomenologis-hermeneuttista tapaustutkimusta ja aineistona olivat teemahaastattelut. Tutkimukseen osallistui seitsemän osakeyhtiöiden henkilöstöjohtajaa eri teollisuuden aloilta keväällä 2021. Tutkimuksessa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan uravalmennuksen tavoitteenasetantaan osallistuvat työntekijä ja esimies, yritysjohdon vaikuttaessa taustalla resursoinnin osalta. Tavoitteet, jotka kattavat erityisesti organisaation ja yksilön yhteisiin mutta myös erillisiin etuihin liittyviä asioita, koskevat eritasoisina yleensä kaikkia organisaation työntekijöille. Valmennukset toteutetaan usein organisaation ulkopuolisten palveluntarjoajien toimesta ja niissä pohditaan erityisesti uravaihtoehtoja organisaation sisällä. Menetelmänä toimivat koulutukset, työssä oppiminen sekä tavoitteellinen valmentautuminen. Optimaalisena tuloksena pidetään organisaation kilpailukyvyn kasvua.

Tutkimus osoitti, että uravalmennuksen kannalta olennaista on organisaation ja työntekijän yhteinen tarve valmennukselle, valmennettavan osallistumismotivaatio, valmennusorganisaation valinta sekä esimiehen rooli uravalmennuksen mahdollistajana. Tutkimus tuotti uutta tietoa organisaationäkökulman vahvasta läsnäolosta uravalmennusten tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja tulosten osalta. Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden kehittäminen sekä eettisten näkökulmien huomioiminen olisi jatkossa tärkeää. Tutkimustulokset kannustavat uravalmennuksen huomioimiseen jo henkilöstöstrategian ja -budjetin laatimisvaiheessa. Yhteiskunnallisella tasolla uravalmennuksella on merkitystä työkyvyn ylläpitämisen kautta jopa työllisyysasteeseen.