Tahtipuikon jäljillä : suomalaisen ammattikapellimestarin asiantuntijuus ja sen rakentuminen.

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen ammattikapellimestarin asiantuntijuutta. Päähuomio kiinnitettiin hyvän kapellimestarin ominaisuuksiin eli tutkittiin, millaista on kapellimestarin asiantuntijuus ja miten se rakentuu. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat aiemmat kapellimestariuden ja asiantuntijuuden tutkimukset sekä muu kapellimestareista saatavilla oleva aineisto. Asiantuntijuutta tarkasteltiin asiantuntijuuden tutkimuksissa aiemmin esiteltyjen keskeisten elementtien kautta sekä kognitiivisesta, sosiaalisesta ja tiedon luomisen näkökulmasta. Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus, ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin kahdeksan, ja haastateltavina oli sekä kaupunginorkestereiden, sotilassoittokuntien että puhallinorkestereiden ammattikapellimestareita. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, tyypittelyä ja narratiivien sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että hyvällä kapellimestarilla on tiettyjä kapellimestarin ammatissa vaadittavia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, hyvät sosiaaliset taidot ja runsas musiikillinen substanssiosaaminen. Kapellimestarin asiantuntijuutta ovat rakentamassa koulutus, kapellimestarin elämänsä aikana kohtaamat erilaiset persoonat ja kokemukset. Kapellimestareiden asiantuntijuutta muovaavat lisäksi eteen tulevat erilaiset orkesterit, kuorot ja työtehtävät, ja asiantuntijuus saavutetaan luovasti oman persoonallisen tyylin kautta. Olemassa olevien asiantuntijuuden tutkimusten valossa tutkimuksessa korostui kapellimestarin asiantuntijuuden erityislaatuisuus, koska aiemmat asiantuntijuuden rakentumisesta luodut mallit eivät soveltuneet sellaisinaan kuvaamaan kapellimestarin asiantuntijuutta. Vaikka kapellimestarit ovat varsinaisessa työssään erittäin itsenäisiä, he tarvitsevat silti muita ihmisiä matkallaan kohti asiantuntijuutta. Kapellimestarin asiantuntijuus rakentuu kumulatiivisesti erilaisten elämän- ja työkokemusten kautta. Taustalla on runsaasti pitkäaikaista oman instrumentin harjoittelua sekä kokemuksia yhteissoitosta. Suomalainen kapellimestari näyttäytyy tässä tutkimuksessa moniulotteisena persoonallisuutena, jota tutkimalla avautuu uusia ovia asiantuntijuuden tutkimuksen saloihin.