Show simple item record

dc.contributor.advisorVuoskoski, Pirjo
dc.contributor.authorGrabtchak, Aleksei
dc.date.accessioned2021-08-31T06:08:49Z
dc.date.available2021-08-31T06:08:49Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77611
dc.description.abstractPitkäkestoinen kipu on merkittävä haaste taloudellisesta, kansanterveydellisestä ja yksilön psykososiaalisesta näkökulmasta. Potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön välinen vuorovaikutus on tärkeä osa vaikuttavaa pitkäkestoisen kivun hoitoa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ilmiön tutkimus on Suomessa ollut rajallista. Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää ja kuvata pitkäkestoista kipua kokevien henkilöiden vuorovaikutuskokemuksia terveydenhuollossa. Tutkielman aineisto kerättiin viittä pitkäkestoisesta kivusta kärsivää aikuista haastattelemalla videovälitteisesti kesällä 2020. Potilasyhdistyksen kautta rekrytoitujen tutkittavien keski-ikä oli 48 vuotta, kivun keskiarvo-kesto 11 vuotta ja asuinpaikkakunnat levittäytyivät neljän sairaanhoitopiirin alueelle. Keskiarvoltaan 84 minuutin pituiset videotallenteet litteroitiin 53 sivuiseksi tekstiksi (fontti 11 ja riviväli 1). Tutkielma toteutettiin fenomenologiaan, hermeneutiikkaan ja idiografiaan perustuvan tulkinnallisen fenomenologisen analyysin (IPA) keinoin. Epäonnistuneen vuorovaikutuksen teema rakentui etenkin epäuskoon, ymmärtämättömyyteen ja vähättelyyn, vallankäyttöön, tiedolliseen suhteeseen ja lääkitykseen liittyvistä kokemuksista. Kielteiseksi koettuja kokemuksia liitettiin etenkin päivystykseen ja uusiin hoitosuhteisiin, heikentäen luottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Vuorovaikutuskokemukset näyttäytyivät onnistuneina, kun ammattihenkilö koettiin esimerkiksi kuuntelevaisena, osoittavan kiinnostusta ja empatiaa, tutkivan perusteellisesti sekä selittäen ymmärrettävästi. Avoimen ja inhimillisen vuorovaikuttamisen koettiin herättävän luottamusta. Ammattihenkilöiden vuorovaikuttamisen lisäksi tutkittavat kokivat oman myönteisyyden ja toimintansa tärkeänä hoitoprosessin edistäjänä. Ristiriidat vuorovaikutuksessa koettiin hyvinvointia heikentäväksi, muistiinpanot ja kolmas henkilö vastaanotolla hyödylliseksi. Osa tutkittavista toi esiin kokemuksensa myös vastaanottokäynnin nauhoittamisesta. Tutkimus vahvisti aiempaa tutkimustietoa, tuottaen myös uudenlaista ilmiön ymmärrystä. Johtopäätöksissä esitetyt vuorovaikuttamisen suositukset ovat sovellettavissa kliiniseen työhön ja koulutukseen. Tulevaisuudessa terveysalojen ja humanististen tieteiden yhteistyötä tulisi lisätä sekä tarkastella tarkemmin esimerkiksi biomedikaalisen ja biopsykososiaalisen viitekehysten merkitystä vuorovaikutuksessa.fi
dc.description.abstractChronic pain is a significant challenge from an economical, public health, and individualistic psychosocial perspectives. Interaction between the patient and healthcare professionals is important for efficient chronic pain management. Based on literature review, research in the phenomena of interest in Finland is limited. The aim of the study was to understand and describe chronic pain patients’ experiences of interacting with healthcare professionals. Research data was collected during summer of 2020 by conducting video-mediated interviews with five adult patients suffering from chronic pain. Patients were recruited in cooperation with a patient association. The mean age of patients was 48 years, the mean duration of pain was 11 years, and the places of residence included four Finnish hospital districts. Video recordings, averaging 84 minutes, were transcribed in to a 53-page text (font 11, line spacing 1). Interpretative Phenomenological analysis, which draws from phenomenology, hermeneutics, and idiography, was utilized in this thesis. The theme of unsuccessful interaction was constructed based on experiences associated with disbelief, incomprehensibility, and delegitimization; the use of power; epistemic relationship; and medication. Experiences perceived as negative were connected especially to emergency department and new patient-professional relationships. These were experienced to weaken trust towards the healthcare system. Interaction was interpreted as successful when patients experienced the professional as attentive, interested, empathic, and performing a thorough clinical assessment accompanied with comprehendible explanation. Open and humane interaction was experienced to enhance trust. Patients perceived their own positivity and actions as important in the process of successful pain management. Patients experienced taking notes before, during and/or after interactions with healthcare professionals as useful. Having a third person present during interactions was perceived as beneficial. Some of the patients brought up experiences regarding audio and/or visual recordings of interactions. This thesis verified previous knowledge while also introducing new understanding of the phenomena of interest. Interactional recommendations presented in the conclusion chapter are applicable in clinical practice and educational contexts. Closer collaboration between Health Sciences and Humanities is needed for an example in analysing biomedical and biopsychosocial frameworks’ significance in interaction between patients and healthcare professionals.en
dc.format.extent114
dc.language.isofi
dc.subject.otherpitkäkestoinen kipu
dc.subject.otherterveydenhuollon ammattihenkilö
dc.subject.othertulkitseva fenomenologinen analyysi
dc.title"Olen ihminen vaikka olenkin potilas" : pitkäkestoista kipua kokevien aikuisten vuorovaikutuskokemuksia terveydenhuollossa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202108314725
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysokipu
dc.subject.ysohoitosuhde
dc.subject.ysopotilaat
dc.subject.ysoterveydenhuolto
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.subject.ysokrooninen kipu
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record