Miten tekstistä, kuvasta ja äänestä syntyy audiovisuaalinen runoteos?
Tässä tutkielmassa tarkastelen audiovisuaalisen runoteoksen osatekijöitä ja kokemista. Aluksi selvitän, miten videoruno ja runovideo eroavat toisistaan. Sen jälkeen puran audiovisuaalisen runoteoksen osiin ja tutkin näitä osia tarkemmin. Lopuksi kokoan teoksen jälleen kasaan ja pohdin sitä, miten se otetaan vastaan ja koetaan. Tämän lisäksi tutkin sitä, mistä audiovisuaalinen runoteos juontaa juurensa. Miten kuvaa ja runoa on alunperin ryhdytty yhdistämään ja miten esimerkiksi musiikki on aikoinaan liitetty runouteen? Tutkimuksen päätteeksi tarkastelen vielä kolmea yksittäistä audiovisuaalista runoteosta ja pohdin näiden teosten poetiikkaa osatekijöiden ja kokonaisuuden kannalta. Tutkimusaineistona käytän teorialähteiden ja esimerkkivideoiden ohella J.P. Sipilän sekä Riikamaria Helle-Kotkan ja Sanna Telkki-Kovan sähköpostihaastatteluja. Esimerkkivideoina käytän seuraavia teoksia: runovideon historiasta Peili (Tarkovsky 1975), videorunosta Nykyhetki ja minulla on mahdollisuus (Sipilä 2019), adaptaatiosta Varjofinlandia (edit) (Sipilä 2012) sekä runovideosta Välitila (PoetryFotogenic Team 2019).
Tutkimuksen aikana selvitän, kuinka nimenomaan runon asema teoksessa erottaa runovideon ja videorunon toisistaan. Runovideo rakentuu runon ympärille, jota muut elementit tukevat. Videorunossa taas elementit eivät ole olemassa erikseen, vaan ne muodostavat yhdessä kokonaisvaltaisen taideteoksen, joka tuottaa runollisen kokemuksen. Tämä vaikuttaa myös runon kirjoittamisen lähtökohtiin. Audiovisuaalisen runoteoksen osatekijöiksi hahmottuvat tekstin, kuvan ja äänen lisäksi myös aika ja kineettisyys, joka puolestaan pitää sisällään toiston ja rytmin. Jokainen näistä elementeistä vaikuttaa kokonaisuuteen omalla tavallaan. Teoksen vastaanottajaksi määrittelen niin sanotun kokijan, joka yhdistää sekä lukijan, katsojan että kuulijan käsitteet. Vastaanotossa elementtien samanaikaisuus puolestaan vaatii kokijalta aktiivista osallistumista teoksen kokemiseen, kun eri elementit tuottavat teokselle sellaisia lisämerkityksiä, joita yksittäiset elementit yksinään eivät pystyisi tuottamaan. Esimerkkitapausten kautta pyrin avaamaan sitä kokonaisuutta, joka eri elementeistä rakentuu.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Electronic poetry : understanding poetry in the digital environment
Di Rosario, Giovanna (University of Jyväskylä, 2011) -
Kirjoituskonesommitelma : Steve McCafferyn konkreettinen runous ja (uus)materiaalinen kieli
Kilpiö, Juha-Pekka (Filmiverkko ry, 2017)Käsittelen artikkelissani kirjoituskoneella toteutettua konkreettista runoutta kielen materiaalisuuden näkökulmasta. Analysoin Steve McCafferyn 1960- ja 70-luvun tuotantoa, joka on tekstuuriltaan siinä määrin runsasta ... -
Kuvitteellinen puutarha, oikeita rupikonnia
Kilpiö, Juha-Pekka; Rantama, Vesa (Runoyhdistys Nihil interit ry, 2018) -
Typografia ja visuaalisuus Harry Salmenniemen runoteoksessa Texas, sakset
Luostarinen, Helka (2023)Tutkielmassani käsittelen Harry Salmenniemen runoteosta Texas, sakset (2010) typografian ja visuaalisuuden kautta. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, millaisia typografisesti kohosteisia ja visuaalisia elementtejä teoksessa ... -
Boreal ecopoetics : Christian Dotremont's site‐specific writing in Sápmi
Sjöberg, Sami (Wiley-Blackwell, 2024)Northern Fennoscandia entered Christian Dotremont's (1922–1979) imagination in 1956. The Belgian avant-gardist was comfortable in Central-European artistic milieus through his involvement in CoBrA (1948–1951), but a total ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.