Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää liikuntapedagogiikan opiskelijoiden nuuskankäytön syitä, sekä kuvailla heidän kokemuksiaan opiskelijayhteisön vaikutuksesta nuuskankäyttöön. Lisäksi tutkimuksessa selvitin opettajaksi opiskelevien näkemyksiä nuuskankäytön ja opettajan ammatin välisestä suhteesta. Tutkimusraportin kirjallisuuskatsauksessa käsittelen nuuskankäyttöä Suomessa, sen vaikutuksia terveydelle, nuuskankäytön syitä sekä keskeisiä terveyskäyttäytymisen teorioita ja malleja. Terveysuskomusmalli ja sosiaalis-kognitiivinen teoria soveltuivat mielestäni parhaiten kuvaamaan terveyskäyttäytymistä tässä kontekstissa.
Toteutin tutkimuksen laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Analyysimenetelmänä käytin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimus tukeutuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan. Keräsin tutkimuksessa käytetyn aineiston teemahaastatteluin viideltä nuuskaa käyttävältä Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijalta. Kaikki haastatellut edusti
vat eri vuosikursseja. Haastatelluista neljä oli miehiä ja yksi nainen. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tai videopuheluyhteydellä ja tallensin keskustelut äänittämällä. Tutkimusaineistona käyttämäni litteroidut haastattelut sisälsivät yhteensä 44 sivua tekstiä fontilla Times New Roman, fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1,5.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijat käyttävät nuuskaa pääasiassa rentoutumiskeinona, mielihyvähakuisesti ja päivittäisiin rutiineihin liittyneenä. Tutkimukseen osallistuneet eivät kokeneet nuuskankäytön juurikaan vaikuttaneen heidän terveyteensä. Liikunnanopettajaopiskelijat olivat tietoisia nuuskankäytön terveysriskeistä, mutta riskit eivät konkretisoidu heidän kokemuksissaan. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä Liikunnalla käytetään nuuskaa suhteellisen vähän. Heidän mielestään nuuskankäyttöä kuitenkin lisää ympärillä näkyvä nuuskankäyttö. Ympäröivän yhteisön asenne nuuskankäyttöä kohtaan on pääasiassa salliva. Nuuskan saatavuutta myös helpottaa muiden käyttäjien tunteminen opiskelijoiden keskuudessa. Nuuskankäytön ja opettajana toimimisen välillä opiskelijat näkivät arvoristiriidan, jonka selvittämiseksi opiskelijat olivat valmiita lopettamaan käytön tai piilottelemaan omaa käyttöään oppilailta. Työn ja vapaa-ajan välille nähtiin tärkeänä vetää selkeä raja nuuskankäytön suhteen; koulussa nuuskankäyttö ei saa näkyä.
Opiskelijat eivät olleet huolissaan terveysriskeistä, vaikka juuri näillä opiskelijoilla pitäisi olla hyvinkin tarkka ja ajantasainen tieto nuuskan terveysriskeistä. Ympäröivän opiskelijayhteisön koettiin vaikuttavan lisäävästi omaan nuuskankäyttöön. Nuuskankäyttö saatetaan nähdä yksilön omana asiana, johon vertaiset eivät halua puuttua. Opettajana toimiessaan nuuskankäyttö nähtiin ongelmallisena. Nuuskankäytön julkitulemisen riskeinä nähtiin auktoriteetin rapistuminen ja huonon esimerkin näyttäminen oppilaille.
...
The purpose of my study was to find out the reasons of the use of moist snuff among sport pedagogy students, and to describe their experiences on the student community’s effect on their snuff dipping. Moreover, this study clarified teacher students’ views on the relationship between using snuff and the profession of a teacher. On the literary survey of this research report, I deal with snuff use in Finland, its effects on health, the reasons of use of snuff and the key theories and models of health behavior. To illustrate health behavior in this context, I found the health belief model and the social cognitive theory to be the most suitable ones.
I carried out this study with qualitative research methods. I used the theory-guided content analysis as the analyzing method. The study is based on the hermeneutic-phenomenological scientific philosophy. I gathered the data used in this study by semi-structured interviews with five snuff using sport pedagogy students from the university of J
yväskylä. All interviewees represented different year classes. Four of the interviewees were male and one was female. The interviews were carried out face to face or via video call connection and I voice recorded the conversations. The transcriptions used as the data in this study consisted of total 44 pages of text in font Times New Roman, font size 12 and row spacing 1,5.
According to the findings of this study, students dip snuff mainly in means to relax, seeking pleasure and associated with daily routines. Those participating this study, found the use of snuff hardly affecting their health. PE students were aware of the health risks related to the use of snuff, but they did not experience the risks to take shape. The participating students saw the use of snuff in their faculty to be relatively rare. Yet, they find the snuff dipping happening around them increasing their own use of snuff. The attitude of the surrounding community towards snuff use is mainly permissive. Knowing other users among the students also makes the availability of snuff easier. Students were ready to cease using snuff, or hide it from pupils, to solve a value conflict which they saw between using snuff and working as a teacher. It was felt important to draw a strict line between work and leisure concerning snuff use: snuff dipping must not be seen in school.
The students were not worried about the health risks, even though exactly these students should have very specific and up-to-date knowledge on the health risks of using snuff. The surrounding student community was found increasing their own use of snuff. Snuff dipping might be seen as an individuals own issue, to which peers do not want to intervene. Snuff use as a teacher was seen problematic. Breaking as a snuff user, they saw the risks of crumbling their authority and setting a bad example for the pupils.
...
