Liikunnanopettajien antamat merkitykset tietoisuustaidoille
Päivämäärä
2021Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnanopettajien tietoisuustaidoille antamia merkityksiä. Tässä tutkimuksessa tietoisuustaidot määriteltiin sisältämään nykyhetkessä läsnä olemisen, omien ajatusten ja tunteiden seuraamisen, hyväksyvän asenteen tapahtumia ja elämää kohtaan sekä avoimen suhtautumisen maailmaan.
Tutkimusaineiston keruu toteutettiin haastattelujen muodossa, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitua tekstiä tuli 54 sivua, fonttikoolla 11 ja rivivälillä 1. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa henkilöä. Yksi haastatteluista oli pilottihaastattelu, joka sisällytettiin tutkimukseen. Tutkimushenkilöt olivat kaikki koulutukseltaan liikunnanopettajia, jotka olivat toimineet liikunnanopettajan ammatissa vähintään kaksi vuotta. Kaksi ensimmäistä opettajaa ehdittiin haastatella paikan päällä ja sen jälkeen Korona –pandemista johtuen loput kuusi opettajaa haastateltiin ZOOM-yhteydellä. Henkilöt osallistuivat haastatteluun vapaaehtoisesti ja he antoivat luvan käyttää haastatteluaan tutkimuksen aineistona. Aineiston analysoinnissa pyrittiin löytämään vuoropuhelua aineiston ja teorian välillä. Analyysi toteutettiin sisältöanalyysina, fenomenografiaa ja hermeneutiikkaa mukaillen. Opettajien haastatteluissa esille nousseista asioista pyrittiin löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia sekä tulkitsemaan heidän näkemyksiään tietoisuustaidoista tai sen osa-alueista.
Tulokset osoittivat, että niiden opettajien, jotka eivät harjoittaneet tietoisuustaitoja, puheessa oli näkyvillä samanlaisia tietoisuustaitojen piirteitä, kuin niiden jotka harjoittivat. Ainoa selkeä ero kahden ryhmän välillä oli, että tietoisuustaitoja harjoittavat pyrkivät meditoimaan ja/tai tekemään hengitysharjoituksia. Niiden tietoinen hyödyntäminen puuttui muilta opettajilta. Toisessa tutkimuskysymyksessä pyrittiin analysoimaan, miten opettaja koki tietoisuustaitojen harjoittamisen auttavan opetuksessa ja oppilaiden kohtaamisessa. Keskeisiksi auttaviksi taidoiksi nousivat armollisuus itseä ja oppilaita kohtaan, tunnetaidot, ajattelun taidot sekä tietoisuustaitojen hyödyntäminen opetuksen sisällöissä. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä etsittiin niitä merkityksiä, joita opettajat tietoisuustaidoille antoivat suhteessa omaan elämäänsä. Opettajat näkivät tietoisuustaidot erityisesti hyvinvoinnin tukena ja apuna työssä. Tietoisuustaidot ilmenivät opettajille tekojen kautta. Käsitykset tietoisuustaidoista olivat vaihtelevia.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, voitaisiinko tietoisuustaitojen avulla vähentää ja ennaltaehkäistä uupumusta sekä lisätä opettajien hyvinvointia. Lisäksi voitaisiin tutkia, miten opettajan tietoisuustaidot vaikuttavat oppilaiden toimintaan ja oppimiseen.
...
The aim of this study was to find out what meanings do physical education teachers give to mindfulness skills. In this study the term mindfulness was defined by being aware in the present moment, following your own thoughts and feelings, being nonjudgmental towards events of life and open minded attitude towards the world.
The research data for this study consisted of interviews, which were recorded and then transcribed. The transcribed text was 54 pages long, with font size of 11 and line spacing of 1. For this study eight teachers were interviewed. One of those interviews was a pilot interview, which is also included in the study. All of the participants were educated physical education teachers (Master’s degree) and they had been working as physical education teachers for at least two years. First two interviews were executed in person and the last six interviews were conducted through a ZOOM connection, because of the covid-19 pandemic. All of the participants were volunteers and gave their permission to use their interviews for this study. The analyzing of the research data was done using the method of content analysis, based on the hermeneutic circle and phenomenographic approach. The aim of analyzing the text was to find similarities and differences between the teachers and to interpret the meanings they give to mindfulness skills or the parts that belong under those skills.
There were signs of the mindfulness skills in all of the teachers' speeches, even the ones who didn't practice the skills on purpose did possess those kinds of actions and habits. Main difference was that the teachers, who practiced mindfulness skills, did meditation and/or breathing exercises. The aim of the second research question was to find out if the teachers felt that mindfulness, or actions and habits connected to mindfulness, were helping them in their profession of teaching and with interacting with their students. The crucial skills that seemed to help them were a compassionate attitude towards themselves and their students, emotional skills, metacognitive skills and the skill of using mindfulness as content in their classes. The third question was about finding the meanings that teachers give to mindfulness skills with respect to their life. Teachers saw mindfulness skills as an aid which supports wellbeing and as a tool at their work. The mindfulness skills were manifested by concrete acts and the comprehension of mindfulness was varying between the teachers.
In the future it would be necessary to research if mindfulness skills could be a way to decrease and prevent exhaustion of teachers. And also if those skills would increase the wellbeing of teachers. In addition, a research of teachers’ mindfulness skills in relation to the students’ actions and learning would be interesting.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Opettajien kokemuksia tietoisuustaitojen säännöllisestä harjoittamisesta
Häggman, Lauri (2021)Tietoisuustaitojen mahdollisuudet hyvinvoinnin, sosioemotionaalisten taitojen sekä akateemisen suoriutumisen tukemisessa ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta koulumaailmassa. Niitä koskeva diskurssi painottuu merkittävästi ... -
Tietoisuustaitojen harjoitteleminen nuorten psyykkisen toimintakyvyn tukena koulussa ja liikunnanopetuksessa
Kärkelä, Anmariia (2022)Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko tietoisuustaitojen harjoittelemisella yhteys 12–18-vuotiaiden nuorten psyykkiseen toimintakykyyn. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia tuloksia ... -
Embodied ACT : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan ja kehollisiin läsnäoloharjoituksiin perustuva ryhmäinterventio yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa
Heikkilä, Anni; Ollgren, Jasmine (2019)Suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla esiintyy aiempaa enemmän hyvinvoinnin ongelmia. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opinnoissa edistymisen takaamiseksi tarjolla tulee olla tehokasta tukea hyvinvointiin. Yliopisto-opiskelijoiden ... -
The change of well-being : mediator and moderator effects of depression in Muupu intervention
Kettunen, Anu; Tarkiainen, Juha (2015)The purpose of this study was to examine how a mindfulness- acceptance- and value-based intervention influences multidimensional well-being, and to find out if depression mediates or moderates that effect. 216 participants ... -
Tietoisuustaidot : hyvinvoinnin käyttämätön voimavara?
Tanttu, Minna; Toikkanen, Penniina; Siljamäki, Mariana (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry, 2023)Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet korona-aikana merkittävästi. Tässä liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmaan (2023) pohjautuvassa artikkelissa pohdimme, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.