”Kansanrintamaan!” : suomalaisen opiskelijaliikkeen puoluepolitisoituminen Ylioppilaslehden näkökulmasta 1970-1971

Abstract

Suomalainen opiskelijaliike oli murrosvaiheessa 1970-luvun vaihteessa uuden opiskelijasukupolven siirtyessä korkeakouluihin. Vanhan valtauksen jälkeen 1960-luvun opiskelijaradikalismi oli hiipumassa ja taistolaisuus alkoi nousta merkittäväksi sukupolviliikkeeksi puoluepolitiikan nivoutuessa osaksi opiskelijaliikkeen toimintaa. Puoluepoliittisen, tai proletaarisen käänteen myötä opiskelijaliikkeen aktivismi vauhditti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton puoluepolitisoitumista. Korkeakoulujen hallinnonuudistuksen ajamisesta tuli yhteinen tavoite poliittisille opiskelijajärjestöille, jotka tunkeutuivat korkeakouluihin ylioppilas- ja osakuntien sekä ainejärjestöjen kautta.

Suomalaista 1960-1970 -luvun opiskelijaliikettä on tutkittu esimerkiksi sukupolvinäkökulman ja -retoriikan, narratiivisen analyysin ja mediatutkimuksen näkökulmista. Aiemmassa tutkimuksessa opiskelijaliike on usein rajattu 1960-luvun radikalismiin, tai 1970-luvun äärivasemmistoon. Tutkielmassani tarkastellaan opiskelijaliikkeen puoluepolitisoitumista Ylioppilaslehden näkökulmasta vuosina 1970-1971.

Tutkielman alkuperäisaineisto koostuu Ylioppilaslehden numeroista vuosilta 1970-1971. Puoluepolitisoitunut lehti toimi HYY:n keskustalaisten ja äärivasemmistolaisten äänitorvena. Selvitän miten vuosikymmenen alun opiskelijaliike näyttäytyi Ylioppilaslehden näkökulmasta ja minkälaisia toiminnan muotoja sille syntyi. Lisäksi selvitän miten Ylioppilaslehdessä kirjoitettiin korkeakoulujen hallinnonuudistuksesta, korkeakoulupolitiikasta sekä minkälainen oli Ylioppilaslehden rooli puoluepolitisoituneessa opiskelijamaailmassa. Tutkielman lähtökohtana on laadullinen aikakauslehtianalyysi opiskelijaliikkeen käsitteen näkökulmasta.

Suomalaiselle opiskelijaliikkeelle oli ominaista kansanrintamayhteistyö, joka tarkoitti opiskelijapolitiikassa keskusta- ja vasemmistopuolueiden liittoa, jota yhdisti oikeisto- ja kokoomusvastaisuus. Opiskelijaliikkeen toiminta kulminoitui hallinnonuudistuskamppailuun, jossa yhteiseksi viholliseksi muodostui uudistusta vastustava professorikunta. Hallinnonuudistuskamppailun päätyttyä opiskelijoiden tappioon, alkoivat keskusta ja vasemmisto eriytyä toisistaan ja taistolaisuus nousta merkittäväksi sukupolviliikkeeksi.

Opiskelijaliikkeen puoluepolitisoituminen määritti pitkälti Ylioppilaslehden sisältöä 1970-luvun vaihteessa ja lehdelle oli ominaista kansanrintaman hengessä laaditut opiskelijapolitiikkaa käsittelevät kirjoitukset. Ylioppilaslehti toimi opiskelijaliikkeen äänenkannattajana ja sillä oli merkittävä rooli opiskelijaliikkeen identiteetin luojana.