Fibion Muutos -ohjelman vaikutus istumis- ja aktiivisuustottumuksiin : kolmen kuukauden työhyvinvointi-interventio

Abstract

Työelämä on muuttunut fyysisesti passiivisemmaksi ja erityisesti istuminen työaikana on lisääntynyt. Runsaan fyysisen passiivisuuden on todettu olevan yhteydessä moniin tarttumattomiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin. Työyhteisöille suunnatut terveysohjelmat ovat potentiaalinen tapa vähentää fyysistä passiivisuutta ja istumisen määrää. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia hyvinvointiteknologiayritys Fibionin verkkopohjaisen työhyvinvointi-intervention vaikutusta Helsingin kaupungin erään yksikön istumis- ja aktiivisuustottumuksiin. Tutkielma perustuu Fibionin ja Helsingin kaupungin yhteistyössä toteuttaman kontrolloidun interventiotutkimuksen aineistoon. Muutos -ohjelman vaikutusta tutkittiin vertaamalla interventioryhmän (N=29) ja kontrolliryhmän (N=12) päivittäisen istumisen, istumisen tauottamisen, kevyen fyysisen aktiivisuuden sekä kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrän muutosten keskiarvoja. Vaikutusta tarkasteltiin myös vertaamalla Fibion Muutos -ohjelmaan todellisuudessa osallistuneita (N=16) ja niitä, jotka eivät lopulta osallistuneet ohjelmaan (N=25). Alku- ja seurantamittaukset istumisen ja fyysisen aktiivisuuden osalta toteutettiin Fibionin kiihtyvyysmittarilla. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä sekä Wilcoxonin testiä. Vaikutukset olivat istumisen osalta arkena keskimäärin 37,8 minuuttia (p = 0,268), istumisen tauottamisen osalta 5,1 % (p = 0,387) ja kevyen fyysisen aktiivisuuden osalta 27,6 minuuttia (p = 0,268) interventioryhmän eduksi kontrolliryhmään verrattuna, mutta ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Vaikutukset olivat vastaavien tulosmuuttujien osalta myös ohjelmaan osallistuneita ja verrokkiryhmää vertailtaessa ohjelmaan osallistuneiden eduksi, mutta ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kohtuukuormitteinen tai raskas fyysinen aktiivisuus sen sijaan väheni kaikkien ryhmien osalta. Tulosten perusteella Fibion Muutos -ohjelmalla näyttäisi olleen myönteisiä vaikutuksia istumisen määrään, istumisen tauottamiseen sekä kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään erityisesti arkipäivinä, mutta tulokset tulisi varmistaa kattavampien kontrolloitujen interventiotutkimusten avulla. Tutkimukset Muutos -ohjelman vaikutusten pysyvyydestä sekä vaikutuksista terveyden kannalta keskeisiin biomarkkereihin toisivat kokonaisvaikuttavuuden tarkasteluun myös lisäarvoa. Havaintojen perusteella digitaaliset terveysinterventiot saattavat kuitenkin toimia hyvänä vaihtoehtona istumis- ja aktiivisuustottumusten muuttamisessa.

Occupations today are less physically demanding than few decades ago and especially sitting has increased during working hours. High levels of sedentary behavior have been associated with several non-communicable diseases such as cardiovascular diseases, type 2 diabetes, and some cancers. However, workplace health programs could be effective in decreasing sedentary behavior. The objective of this Master´s thesis was to study the effects of Fibion Change -program, a web-based workplace wellbeing intervention, on sitting and physical activity related behavior in an administrative department of the City of Helsinki. The thesis was based on the data of a controlled intervention study conducted by Fibion and the City of Helsinki. To investigate the effects of the Change -program, the intervention group (N=29) was compared to the control group (N=12) regarding the mean values of change in sitting time, sitting breaks, light physical activity (LPA) and moderate to vigorous physical activity (MVPA). The effects were also studied by comparing those who eventually did participate in the program (N=16) and those who did not (N=25). Baseline and follow-up sedentary time and physical activity were measured by Fibion accelerometer. Statistical analyses were conducted using Mann-Whitney´s U-test and Wilcoxon´s test. The between-group differences favored the intervention group in sitting time (avg. 37,8 minutes, p=0,268), sitting breaks (avg. 5,1 %, p=0,387) and in LPA (avg. 27,6 minutes, p=0,268) compared to the control group at follow-up. However, the differences were not statistically significant. Regarding these same outcome variables, between-group differences also favored those who participated in the program compared to those who did not, but the differences were not statistically significant. The amount of MVPA decreased in all groups between baseline and follow-up. Fibion Change -program seemed to have positive effects on sitting time, sitting breaks and light physical activity especially during workdays, but the results should be verified by more comprehensive randomized controlled studies. Further research on sustainability of the effects and the effects on primary health related biomarkers would also provide additional value when considering the overall effectiveness of Fibion Change -program. Regardless, digital health interventions might offer a feasible alternative when trying to reduce sitting and increase physical activity at workplaces.