Hyökkäys on olennainen suoritus lentopallossa. Hyökkäystehokkuuden perusteella voidaan erotella paremmin ja huonommin menestyneet joukkueet toisistaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyökkäystehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä naisten ja miesten eroavaisuuksia huippulentopallossa.
Aineisto koostui vuoden 2019 naisten ja miesten EM-kilpailuiden otteluiden yleispelaajien ja hakkureiden hyökkäyksistä (n = 5 472) 1-, 2-, 4- ja 6-paikoilta. Hyökkäysten videoanalysointi tehtiin Dartfish- ohjelmistolla. Analysoinnissa huomioitiin hyökkäystä edeltävät olosuhteet sekä hyökkäyksen seuraukset. Tilastollinen analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics- ja Microsoft Excel 2010 -ohjelmistojen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi määriteltiin p < 0,05.Tulosten toistettavuus testattiin Cohe- nin kapan (κ) avulla (n = 573). Hyväksyttäväksi raja-arvoksi asetettiin κ ≥ 0,75.
Tutkimuksessa todettiin, että parempi vastaanoton ja puolustuksen laatu paransi hyökkäystehokkuutta
(p < 0,001). Pelirooliltaan passarin suorittamat passit johtivat tehokkaampiin hyökkäyksiin verrattuna muiden peliroolien suorittamiin passeihin (hyökkäystehokkuus (HT) 27,7 % vrt. 15,5 %, p < 0,001). Nopeampi passitempo lisäsi hyökkäystehokkuutta (p < 0,001). Hyökkäyksen tehokkuus oli parempi aloitussyötön jälkeisissä hyökkäyksissä (vastaanottohyökkäys) verrattuna sen jälkeisiin hyökkäyksiin (jatkopallohyökkäys) (naiset 26,2 % vrt. 20,8 %, p < 0,05; miehet 31,9 % vrt. 21,2 %, p < 0,001). Tehokkaammaksi hyökkäyspaikaksi osoittautui 6-paikka (HT 30,1 %). Vastaanottovaiheessa 6-paikka säilytti tehokkaimman hyökkäyspaikan aseman (HT 40,2 %), kun puolestaan jatkopalloissa 2-paikka osoittautui tehokkaimmaksi paikaksi (HT 25,0 %). Hakkurit hyökkäsivät tehokkaimmin 2-paikalta (HT 28,5 %), kun taas yleispelaajat 6-paikalta (HT 32,4 %). Kova hyökkäystekniikka oli sijoitushyökkäyksiä tehokkaampi (HT 27,9 % vrt. 17,2 %, p < 0,001). Hyökkäys oli tehokkain yhden pelaajan valmista torjuntaa vastaan (HT 39,3 %) sekä kahden pelaajan keskeneräistä torjuntaa vastaan (HT 46,0 %). Miehet olivat naisia tehokkaampia 1- (HT 31,3 % vrt. 19,0 %, p < 0,05) ja 6-paikan (HT 41,9 % vrt. 21,6 %, p < 0,01) hyökkäyksissä. Miesten hyökkäystempo oli nopeampi kuin naisten (p < 0,001). Sijoitushyökkäystekniikoista naiset käyttivät miehiä enemmän peippiä hyökkäyksissään (14,8 % vrt. 9,0 %, p < 0,001), kun taas miehet hyökkäsivät naisia enemmän tsekki- ja voimapeippitekniikkaa käyttäen (6,5 % vrt. 4,5 % ja 4,4 % vrt. 1,7 %, p < 0,001). Miehillä kova torjunnan ohittava hyökkäystekniikka oli tehokkaampi kuin naisilla (HT 34,9 % vrt. 26,0 %, p < 0,05).
Tässä tutkimuksessa saadut tulokset kuvastavat eurooppalaista huippulentopallon tilaa. Vastaanotto- vaihe ja sen tehokkuus ovat korostuneet pelissä. Erityisesti hyökkäyspelin nopeus parantaa hyökkäyksen tehokkuutta. Tehokkaan hyökkäyksen suorittaminen on kuitenkin riippuvaista muodostuneista hyökkäysolosuhteista, jonka vuoksi pelissä vaaditaan myös monipuolisten hyökkäysratkaisujen suorittamista. Miehet osoittivat tehokkaampaa hyökkäyspeliä naisiin verrattuna. Peliä kuvastavat olosuhteet on huomioitava harjoittelussa. Hyökkäyspelaamisen kehittäminen tehokkaammaksi parantaa voiton mahdollisuutta.
...
Attack is an essential performance in volleyball. Attack efficiency differentiates a team ́s success. The purpose of this study was to examine factors influencing attack efficiency and to compare differences between women and men in elite-level volleyball.
The data consisted of the attacks of outside players and opposite players from zones 1, 2, 4, and 6 in the 2019 women’s and men’s European Volleyball Championship matches (n = 5 472). The videos were analysed by using Dartfish. The analysis took into account the pre-attack conditions as well as the con- sequences of the attack. A statistical analysis was performed using IBM SPSS Statistics and Microsoft Excel 2010 softwares. The limit of statistical significance was defined as p < .05. The repeatability of the results was tested by using Cohen's Kapan (κ) (n = 573). The acceptable limit was κ ≥ .75.
The study found that better quality of reception and defense improved attack efficiency (p < .001). The sets performed by a setter re
sulted in more effective attacks compared to the sets performed by players in other roles (attack efficiency (AE) 27.7 % vs. 15.5 %, p < .001). A faster setting tempo also increased attack efficiency (p < .001). The attack efficiency was highest during the serve-reception attack phase when compared to the counter-attack phase (AE women 26.2 % vs. 20.8 %, p < .05; AE men 31.9 % vs. 21.2 % p < .001). Zone 6 proved to be the most effective attacking zone (AE 30.1 %). During serve- reception phase, zone 6 remained to be the most effective attacking zone (AE 40.2 %), while during counterattacks, zone 2 proved to be the most effective zone (AE 25.0 %). Opposite players attacked most effectively from zone 2 (AE 28.5 %), while outside players attacked most effectively from zone 6 (AE 32.4 %). The hard spike techniques were more effective than the soft spikes (AE 27.9 % vs. 17.2 %, p < .001). The attack was most effective against a one player block (AE 39.3 %) and against an uncomplete block by two blockers (AE 46.0 %). Men were more efficient in zone 1 (AE 31.3 vs. 19.0 %, p < .05) and zone 6 (AE 41.9 % vs. 21.6 %, p < .01) attacks than women. The setting tempo was higher (p < .001) in men ́s attacks. Women used the tip technique more often (14.8 % vs. 9.0 %, p < .001) than men, but men used the soft spike and the power tip techniques more (6.5 % vs. 4.5 % and 4.4 % vs 1.7 %, p < .001) than women. Men ́s hard spikes without a block touch were more efficient than women ́s (AE 34.9 % vs. 26.0 %, p < .05).
The results of the present study reflect the state of elite-level volleyball in Europe. The serve-reception phase and its efficiency are emphasized in the game. Especially the attack tempo improves the attack efficiency. However, performing an efficient attack depends on the developing game situation. Different attack solutions are needed during the game. Men represent higher attack efficiency compared to women. Game-like conditions should be taken into consideration in the training. Developing the efficiency of the attacking game will improve the chance to win.
...
