Organisaation resilienssi ja sen osatekijät pandemia-ajan kontekstissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan organisaation resilienssiä eli muutosjoustavuutta muutos- ja kriisitilanteiden, erityisesti COVID-19-viruspandemian kontekstissa. Organisaation resilienssi nousi ajankohtaiseksi aiheeksi vuoden 2020 alkukeväällä globaalisti levinneen pandemian aiheuttaessa merkittäviä haasteita yrityksille useilla toimialoilla. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa organisaation resilienssin käsite. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiseksi kohdeorganisaation haastateltavat kuvaavat organisaation resilienssin, ja mitä organisaation ominaisuuksia, toimia tai kykyjä he siihen liittävät. Tavoitteena on tutkia myös haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia organisaation resilienssin osatekijöistä koronaviruspandemian aikana. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla pienestä suomalaisesta vähittäiskaupan alalla toimivasta organisaatiosta maalis-huhtikuussa 2021. Yksilöhaastatteluihin osallistui kymmenen henkilöä pääosin organisaation johdon ja keskijohdon tasolta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tuloksia peilattiin teoreettisesta viitekehyksestä koottuun määritelmään organisaation resilienssistä, sekä luotuun malliin organisaation resilienssin rakentumisesta. Tuloksissa organisaation resilienssi nähtiin organisaation toiminnan tuloksena, sekä organisaation kykynä toimia resilienssiä edistävästi. Organisaation resilienssiin liitettiin erityisesti taloudellisen selviytymisen, reagoinnin ja joustavuuden, innovoinnin, sekä vastuullisuuden aiheet. Pandemia-ajan muutos- ja kriisitilanteessa organisaation resilienssin osatekijöiksi tässä tutkimuksessa tunnistettiin ylätasolla johtaminen, kulttuuri, yksilön resilienssi, tietopohja, tiedostaminen ja viestintä, innovatiivisuus, sopeutuminen ja joustaminen, sekä reagointi, päätöksenteko ja tehokkuus. Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin organisaation resilienssin rakentumisen malli, joka kattaa ajankohdat ennen muutos- tai kriisitilannetta, sekä sen aikana. Tämän tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan mahdollisesti kasvattaa organisaation resilienssiä edistämällä luodun mallin tekijöitä organisaation toiminnassa.