Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhempien osallistumista lastensa pesäpalloharrastukseen sosiaalisen
pääoman näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat hyvin aktiivisesti mukana olevien perheiden vanhemmat. Tutkimustehtävä oli kaksiosainen. Ensimmäisen osan tarkoituksena oli kuvata, millaisia ovat aktiivisesti lapsensa pesäpalloharrastukseen osallistuvat vanhemmat. Toisessa osassa selvitettiin, mitä vanhemmat kokevat saavansa osallistumisestaan sekä osallistumisen syitä. Osallistumisen antia ja syitä kuvattiin sosiaalisen pääoman eri elementtien ilmenemisen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin parihaastatteluina toteutetuilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin viiden perheen vanhempia eli yhteensä kymmentä äitiä ja isää. Kaikki perheet olivat keskenään eri pesäpalloseuroista. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui a
iemman urheilevien lasten vanhemmista tehdyn tutkimuksen ja sosiaalisen pääoman käsitteen ympärille. Sosiaalisen pääoman elementeistä käsiteltiin tutkimuksessa erityisesti sosiaalisia verkostoja, yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta, luottamusta, arvoja ja normeja. Tutkimus osoitti, että lastensa pesäpalloharrastukseen osallistuvat vanhemmat kokivat osallistumisen mielekkääksi ja nauttivat siitä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat, että lapsen pesäpalloharrastukseen osallistuminen oli myös vanhempien harrastus. Vanhemmat toimivat lapsen pesäpalloharrastuksessa aktiivisesti monissa eri rooleissa niin vanhempana kuin seuratoimijana. Osallistuminen vaati vanhemmilta paljon ja he käyttivät siihen runsaasti aikaa. Samaan aikaan osallistuminen antoi vanhemmille valtavasti. Vanhemmille muodostui lapsen pesäpalloharrastuksen ympärille merkittävä sosiaalinen verkosto, ja he saivat sen kautta paljon uusia ystäviä ja tuttavia. Pesäpalloharrastukseen osallistuminen loi vanhemmille yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden
tunteita sekä seurassa että kotona. Lapsen pesäpalloharrastus määritti vahvasti vanhempien vapaa-aikaa, mutta vanhemmat osallistuivat toimintaan mielellään. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että lapsen pesäpalloharrastus on merkityksellistä lasten lisäksi myös
vanhemmille. Vaikka tutkimukseni käsitteli ainoastaan pesäpalloa, voimme pitää sitä hyvänä esimerkkinä lapsen urheiluharrastukseen osallistumisen myönteisestä annista vanhemmille. Lapsen harrastukseen osallistumisen nähdään antavan vanhemmille paljon erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja yhteisöllisyydessä. Lapsen urheiluharrastus vaatii vanhemmilta paljon, mutta samaan aikaan se antaa heille valtavasti. Vanhempien osallistumista lastensa urheiluharrastukseen tulisikin tutkia enemmän vielä juuri tästä näkökulmasta.
...
This study examines how parents are involved in their children’s Finnish baseball hobby in the context of social capital. The subjects of the study were parents who are taking actively part in their children’s Finnish baseball hobby. The aim of the study was divided in two parts. In the first part of the study were described the characters of the parents who are actively participating in their children’s Finnish baseball hobby. In the second part was investigated what it gives to the parents when participating in their children’s hobby and what are the reasons for participating. Different elements of social capital were utilized in the second part to describe the themes of participating. The study was conducted as a qualitative research. The data of the study was collected by five semi-structured theme couple interviews. Parents from the same family were interviewed together. Five mothers and five fathers were interviewed. All the families came from different Finnish baseball clubs. T
he data analysis was made by using theory-guided content analysis. The theoretical frame was based on the concept of social capital and the earlier studies about sport parenting. The elements of social capital discussed in this study were social networks, social cohesion, reciprocity, trust, values and norms. The study indicated that the parents who are involving in their children’s Finnish baseball hobby feel their own participation meaningful and enjoyable. All the parents felt that taking part in their
children’s Finnish baseball hobby was also their own hobby. The parents played many active roles both as a parent and as a sport club volunteer. Participation demanded a lot and the parents used lots of time to it. Nevertheless, the participation meant a great deal for the parents. A significant social network was constructed for the parents around their children’s hobby and the parents got lots of new friends and acquaintances. Taking part in their children’s hobby gave the parents feelings of social
cohesion and communality both within the family and the sport club. Finnish baseball as a child’s hobby strongly determined parents’ spare time, but at the same time the parents liked participating. The study suggests that the Finnish baseball as a child’s hobby is meaningful not only for the children but also to the parents. Even though the Finnish baseball was the only sport included in this study, it can be seen as an excellent example of the positive effects for the parents of taking part in their child’s hobby. Participation in their child’s hobby can be seen as a meaningful thing for the parents especially in the contexts of social relations and communality. Child’s hobby takes a lot from the parents but at the same time it gives greatly more back. The parents’ participation in their children’s hobby should be researched more precisely from this point of view.
...
