Naisurheilijoiden kokemuksellisuus sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään on Suomessa vielä varsin tutkimaton ilmiö, josta tiedetään kansainvälisen tutkimustiedonkin valossa verrattain vähän. Seksuaalisen häirinnän levittäytyminen virtuaaliseen vuorovaikutukseen perustuviin ympäristöihin on kuitenkin vakavasti otettava yhteiskunnallinen ongelma, joka haastaa urheilukulttuurin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden lisäksi sen parissa toimivien turvallisuuden. Käsillä olevan kvalitatiivisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta ja innovatiivista tietoa sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta ja naisurheilijoiden subjektiiviseen kokemuksellisuuteen kiinnittyvästä seksuaalisesta häirinnästä. Tutkielman tavoitteena näyttäytyy tutkimukseen osallistuneiden naisurheilijoiden voimaannuttaminen noudattamalla kuulluksi tulemisen ja äänen antamisen periaatteita, minkä kautta voidaan tarjota kokemuksellista samaistumispintaa ja tukea muillekin häirintää koke
neille henkilöille. Ilmiöön kohdistuvaa ymmärrystä laajentamalla voidaan lisäksi kannustaa tutkijoita tarttumaan aiheeseen tutkimuksellisen tiedon syventämiseksi ja monipuolistamiseksi sekä herättää häirintään liittyvää akateemista keskustelua ja yhteiskunnallista toimintaa.
Tutkielman alussa operoidaan käsiteanalyyttisesti seksuaalisen häirinnän erilaisten ulottuvuuksien sekä sosiaalisen median ja sinne kiinnittyvän häirintäilmiön tasoilla. Tutkielma perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen metodologiaan ja tutkimuksen empiirinen osuus nojaa Laineen (2018) esittämään fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen rakenteeseen. Tutkimusjoukkona toimii kuusi suomalaista täysi-ikäistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kilpailevaa naisurheilijaa, joista kaksi edustaa joukkuelajeja ja neljä on yksilölajien edustajia. Tutkimusaineisto kerättiin tutkittavien valinnan mukaisesti joko etäyhteyksin tai kasvotusten tapahtuneiden tutkimushaastatteluiden avulla hyödyntämällä avointa ja fenomenologista haastattelumenetelmää. Aineiston analyysissa käytettiin temaattisen analyysin metodista antia.
Tutkielman tulosten perusteella naisurheilijoiden kokema seksuaalinen häirintä tulee esille neljän erilaisen ulottuvuuden kautta sosiaalisen median varioivilla alustoilla. Häirintäilmiö muodostaa näin ilmentymisen, toimijuuden, suojautumisen ja selviytymisen ulottuvuuksista koostuvan temaattisen kokonaisuuden. Häirinnän kokemuksellinen ilmentyminen sisältää sekä suoran että epäsuoran häirinnän muodot, siinä missä toimijuus muotoutuu anonyymiuden ja henkilöitymisen ympärille. Häirintäkokemuksilta suojautuminen perustuu naisurheilijoiden kertoman mukaisesti reaktiiviseen ja proaktiiviseen toimintaan. Selviytymisessä keskeisellä sijalla on puolestaan keskusteluavun saaminen.
Seksuaalisen häirinnän kohdistuessa naisurheilijoihin sosiaalisessa mediassa karkaa se kompleksisena ja moniulotteisena ilmiönä yhä kauemmas yhteiskunnallisten toimijoiden sekä urheiluorganisaatioiden hallinnasta. Tutkielman subjektiiviseen kokemuksellisuuteen perustuvat tulokset osoittavat kuitenkin sen, että ilmiön olemassaoloon sosiaalisessa mediassa on suhtauduttava vakavasti, eikä siitä selviytymistä voi jättää vain uhrin omille harteille. Ilmiön hallitsemiseen vaaditaan näin yhteisiä ja aktiivisia ponnistuksia niin yhteiskunnassa kuin urheilukulttuurin sisäisilläkin tasoilla.
...
Sexual harassment experienced by female athletes through social media is a rather understudied phenomenon especially in Finland but also in an international research context. Spreading of harassment to surroundings of virtual interaction is a serious societal problem, which challenges the equality principle of top sport culture as well as the security of those involved. This study is part of a master’s thesis in social sciences of sports, and it aims to shed light on new and innovative information about sexual harassment in social media subjectively experienced by female athletes. The purpose of this study is to give empowerment to the participants through the principles of listening and giving voice which can offer experiential support to the participants themselves as well as others who have suffered harassment. A broader understanding of the phenomenon can encourage researchers to explore the topic to gain a more diverse and deeper knowledge of it and increase the academic conversa
tion and societal operation around harassment.
The study begins with formal concept analysis, which examines different dimensions of sexual harassment and social media as well as the harassment phenomenon related to it. The study is based on methodology of phenomenology and hermeneutics and the empirical part of the study supports Laine’s (2018) representation of structure of phenomenology-hermeneutics research. The study set consists of six Finnish top-level adult female athletes who compete in national and international level. Two participants represent team sports, and four participants are representative of individual sports. The research material was collected by research interviews which were performed either by remote access or face-to-face interview situations by choice of participants and utilizing the method of open and phenomenology interview. The methodical offerings of the thematic analysis were used in the data analysis.
The results show that sexual harassment experienced by female athletes in the various platforms of social media appears via four different dimensions. Thus, the phenomenon of harassment forms a thematical whole which consist of dimensions of manifestation, agency, protecting against and emergence from harassment. Experiential manifestation of harassment contains both direct and indirect forms of harassment where agency takes shape around anonymity and personification. According to the female athletes, the protection against sexual harassment is based on reactive and proactive operations. Conversational support is the core of the overcoming process.
When sexual harassment targets female athletes in social media, the complex and multidimensional phenomenon escapes farther away from the control of social operators and sports organizations. Nevertheless, the experiential results of the study show that harassment phenomenon in social media must be taken seriously, and victims should not be left alone. Therefore, controlling the phenomenon requires common and active actions both in the society as well as within the internal levels of sports culture.
...
