Suomi toisena kielenä -opiskelijan ammatillinen kielitaito

Abstract

Tutkimus sijoittuu toisen kielen oppimisen ja suomi toisena kielenä (S2) -tutkimuksen kenttään. Työssä tar-kasteltiin ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien käsityksiä, kokemuksia ja odotuksia ammatillisen suomen kielen taitonsa kehittymisestä ja kielitaidon riittävyydestä työelämään siirryttäessä. Näitä käsityksiä tarkasteltiin uusien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän arviointikriteerien valossa. Tavoitteena oli selvittää, millaisen suomen kielen taidon oletetaan riittävän työelämässä ravintola- ja puhtauspalvelualoilla, miten opiskelijat itse kokevat kielitaitonsa kehittymisen ja riittävyyden ja kuinka ammatillisen kielitaidon kehittymistä voitaisiin parhaiten tukea. Maahanmuuttajien ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa on erityisesti viime vuosina kasvanut nopeasti. Tämän ryhmän ammatillisen kielitaidon kehittyminen ja sitä kautta pääsy työmarkkinoille on sekä yksilöiden itsensä että yhteiskunnan kannalta tärkeä ja ajankohtainen tutkimuskohde. Tutkimusaihetta on taustoitettu yhteiskunnallisella viitekehyksellä, jossa on kuvailtu ammatillisen koulutuksen reformin sekä ammatillisten suomi toisena kielenä opetussuunnitelmien vaikutusta maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Teoreettinen viitekehys on muodostettu ammatillisen kielitaidon, kielitietoisen opetuksen sekä monilukutaidon käsitteiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineistoa varten haastateltiin 24:ää toisen asteen ammatillista perustutkintoa opiskelevaa aikuista maahanmuuttajaa. Aineiston analyysin menetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella opiskelijoiden käsitykset ammatillisesta kielitaidostaan ja opetussuunnitelmiin kirjatut kielitaitotavoitteet vastaavat toisiaan melko hyvin. Näistä muodostuvan kuvan voi päätellä vastaavan kielitaidon tarpeita työelämään siirtymisen vaiheessa kyseisillä aloilla. Opiskelijat kokivat kielitaitonsa riittävän työelämän tilanteissa, vaikka kokonaisuudessaan oma suomen kielen osaaminen koettiin vielä vajavaiseksi. Opiskelijat kaipasivat tukea ammatillisen kielitaidon lisäksi myös peruskielitaidon ja kieliopin opiskeluun. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että työelämän kielitaito olisi hyödyllistä ottaa maahanmuuttajien kieliopintoihin jo nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ammatillisen kielitaidon nostaminen opetussuunnitelmissa nykyistä selkeämmin osaksi ammatillista kompetenssia sekä vuorovaikutustilanteiden lisääminen opintoihin ja työelämäjaksoille edistäisi kielen oppimista. Kielitietoisten käytänteiden kehittäminen ja juurruttaminen osaksi ammatillisen koulutuksen opetusta ja ohjausta voisi edistää ammattikielen oppimisen edellytyksiä merkittävästi,