Show simple item record

dc.contributor.advisorKyröläinen, Heikki
dc.contributor.advisorIhalainen, Johanna
dc.contributor.authorSalo, Piia
dc.date.accessioned2021-06-22T06:43:04Z
dc.date.available2021-06-22T06:43:04Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76780
dc.description.abstractJohdanto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuukautiskierron vaiheen, munasarjahormonien pitoisuuksien sekä kuukautiskipujen ja PMS-oireiden yhteyksiä yön aikaiseen sykkeeseen ja sykevälivaihteluun hyödyntäen parhaita olemassa olevia metodologisia suosituksia naisten tutkimiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuukautiskipujen ja PMS-oireiden yhteyksiä subjektiiviseen unenlaatuun. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 20 kestävyysharjoitellutta naista (ikä 26,9 ± 3,9 v, pituus 166,3 ± 5,8 cm, paino 62,7 ± 6,8 kg, BMI 22,7 ± 2,5 kg/m2; rasva-% 22,7 ± 2,5 %, teorVO2max 52,2 ± 4,3 ml/kg/min, kuukautiskierron pituus 28,4 ± 3,3 pv), jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Kuukautisvuodon aikana, follikkelivaiheessa (+ 5-7 päivää kuukautiskierron alusta), ovulaatiovaiheessa (+ 1 päivä positiivisesta ovulaatiotestistä) ja luteaalivaiheessa (+ 5-7 päivää ovulaatiosta) tutkittavilta otettiin paastoverinäyte sekä kerättiin kahden yön ajalta sykevälivaihteludataa. Sykevälivaihteludatasta analysoitiin kustakin yöstä neljän tunnin jakso 30 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen. Kuukautiskierron vaiheet määriteltiin kuukautiskierron pituuden, kuukautisvuodon alkamisajankohdan ja ovulaatiotestin antaman tuloksen mukaan. Tutkittavat täyttivät myös kuukautis- ja unipäiväkirjoja, joista tarkasteltiin kuukautiskipuja, PMS-oireita ja subjektiivista unenlaatua. Tulokset. Syke oli tilastollisesti merkitsevästi suurempaa luteaalivaiheessa verrattuna kuukautis- ja follikkelivaiheeseen sekä ovulaatiovaiheessa verrattuna follikkelivaiheeseen. RMSSD, SDNN, HF-teho ja LF-teho eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan kuukautiskierron eri vaiheissa, eikä kuukautiskivuilla tai hormonipitoisuuksilla ollut yhteyttä sykevälivaihteluun. Kuitenkin sykkeen ja progesteronipitoisuuden havaittiin korreloivan positiivisesti (r = 0,690, p < 0,01) luteaalivaiheessa. Kun naisia, joilla oli PMS-oireita, tarkasteltiin omana ryhmänään, havaittiin, että HF-teho oli tilastollisesti merkitsevästi suurempaa follikkelivaiheessa verrattuna muihin vaiheisiin. Oireettomien ja PMS-oireita omaavien välillä ei kuitenkaan ollut eroja HF-tehossa. Kuukautiskivuilla tai PMS-oireilla ei ollut yhteyttä subjektiiviseen unenlaatuun kuukautiskierron eri vaiheissa. Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen mukaan syke vaihtelee kuukautiskierron aikana sen ollessa korkeimmillaan luteaalivaiheessa. Luteaalivaiheen korkeampaan sykkeeseen saattaa vaikuttaa progesteronin korkea pitoisuus, sillä progesteronipitoisuus korreloi positiivisesti sykkeen kanssa luteaalivaiheessa. Sykevälivaihtelussa nähtiin muutoksia kuukautiskierron aikana ainoastaan naisilla, joilla oli PMS-oireita. Voidaan siis esittää, että PMS-oireilla ja progesteronipitoisuudella on yhteys autonomisen hermoston toiminnan muutoksiin kuukautiskierron aikana. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tarkastella PMS-oireiden ja progesteronipitoisuuden yhteyksiä sykkeeseen ja sykevälivaihteluun suuremmalla tutkittavien määrällä ja tutkimukseen olisi hyvä rekrytoida erikseen naisia, joilla on PMS-oireita ja naisia, joilla ei esiinny PMS-oireita. Myös oireiden voimakkuusaste tulisi selvittää.fi
dc.format.extent75
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkuukautiskivut
dc.subject.othersykevälivaihtelu
dc.subject.othersubjektiivinen unenlaatu
dc.titleKuukautiskierron yhteys yön aikaiseen sykkeeseen ja sykevälivaihteluun ei-hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106223973
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysosyke
dc.subject.ysokuukautiset
dc.subject.ysokuukautiskierto
dc.subject.ysokuukautisia edeltävä oireyhtymä
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record