Luontosuhteiden ekologinen viisaus Mikko Kamulan romaanissa Ikimetsien sydänmailla

Abstract

Tutkielmassa analysoin Mikko Kamulan esikoisteoksen Ikimetsien sydänmailla 2017 esittämiä luontosuhteita ja arvioin niiden sisältämää ekologista viisautta, joka tarkoittaa ihmisen ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä toimia. Teoreettisen taustan muodostavat ekokriittinen kirjallisuudentutkimustutkimus, ympäristöfilosofia ja ympäristösosiologia. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kriittisesti teoksessa esitettyjä luontosuhteita ja arvioida niitä suhteessa nykyisen ympäristökasvatuksen arvopohjaa.

Tutkimusongelma kumpuaa primitivismistä ja erämaan myytin kritiikistä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kriittisesti teoksessa representoituja luontosuhteita. Tutkimusongelman olen jakanut kahteen tutkimuskysymykseen:

1. Millaisia ekologisen viisauden piirteitä päähenkilöiden luontosuhteissa on? 2. Mikä on päähenkilöiden suhde ekologiseen viisauteen?

Analyysin menetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiä kontekstualisoin folkloristiikan tutkimuksella. Tutkimuksen perusteella henkilöhahmojen luontosuhteissa on ekologisesti viisaiksi luokiteltavia piirteitä, kuten kunnioitus luontoa kohtaan, eläimien hyvä kohtelu, kohtuullisuus, kiinnostus luontoa kohtaan, yhteistyön arvostaminen ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Luonto ymmärretään resurssina, joka näyttäytyy ensin rajattomana, mutta osoittautuu myös ihmisten väliseksi kilpailukentäksi. Saavutetusta vauraudesta ja tasapainosta huolimatta päähenkilöt kokivat huonommuuden tunnetta, kateutta ja katkeruutta.

Ekologisesti viisas toiminta näkyy uteliaisuutena, kohtuullisuutena, oikeudenmukaisuuden puolustamisena ja luonnon rituaalisena kunnioittamisena. Viisas toiminta ei tule itsestään, vaan virheiden ja kasvun kautta, eikä yhteisön edun asettaminen oman edun edelle ole aina helppoa. Päähenkilöt käyttäytyä uhkarohkeasti ja ajattelemattomasti. Läheinen riippuvuus luonnosta aiheutti myös epävarmuutta ja luonnon keskellä asuminen ahdistavaa eristäytymistä. Itse luonto näyttäytyy teoksessa ihmisen elämän mahdollistajana, mutta myös vieraana ja vihamielisenä.