Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa tulevien sukupolvien puolesta
Tämän tutkimuksen kohteena on Vihreiden ja Perussuomalaisten vaaliohjelmien ympäristöja ilmasto-osiot vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Vaaliohjelmien sisältämä argumentaatio tutkitaan Stephen Toulminin mallin avulla. Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen millä tavalla puolueet argumentoivat tutkimuksen kohteena olevissa aineistoissa, ja minkälaisena ongelmana he pitävät ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on aihe, jota pidetään yleisesti tärkeänä, mikä on nähtävissä siitä kuinka aiheesta uutisoidaan jatkuvasti. Tästä huolimatta Suomessa ei ole juurikaan tutkittu ilmastoretoriikkaa. Puolueiksi tutkimukseen valittiin Vihreät ja Perussuomalaiset, koska ne esiintyvät toistensa vastakohtina mm. Ilmastopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että Vihreille ympäristö ja ilmasto ovat tärkeimmät politiikan osa-alueet. Perussuomalaiset sen sijaan jättäytyivät ainoana eduskuntapuolueena puolueiden yhteisen ilmastostrategian ulkopuolella. Tutkimuksen johtopäätöksistä käy ilmi, että puolueet argumentoivat hyvin eri tavoin ilmastopolitiikasta. Vihreillä ei ole juurikaan eroja eri vaaliohjelmien välillä, ja he argumentoivat johdonmukaisesti päästöjen vähentämisen puolesta sen kiireellisyyden vuoksi. Lähtötietona Vihreille on esimerkiksi se, että jos tarvittavia päätöksiä ei tehdä niin seuraukset ovat maapallolle katastrofaalisia. Perussuomalaisilla on merkittäviä eroja eri vaaliohjelmien välillä. Osassa ohjelmista Perussuomalaiset eivät olla huolissaan ilmastonmuutoksesta lainkaan. He ovat lähinnä huolissaan aikaisempien päätösten epäoikeudenmukaisuudesta, joka on toimii usein väitteen oikeutuksena. Eroista huolimatta viimeisimmissä ohjelmissa Vihreät ja Perussuomalaiset ovat samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on ongelma, joka tulisi ratkaista, mutta ongelman suuruudesta he ovat kuitenkin eri mieltä. Vihreiden ja Perussuomalaisten mielestä Suomen tulisi toimia esimerkkinä ilmastopolitiikassa. Molempien mukaan myös aikaisemmat päätökset ovat ongelmallisia joko niiden riittämättömyyden tai haitallisuuden vuoksi.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vihreiden suhtautuminen ydinvoimaan Suomessa vuosina 2002-2020
Närhi, Touko (2020)Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnat etsimään ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Energiantuotannosta aiheutuu suurin osa maailman kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2018 fossiilisten polttoaineiden osuus globaalista ... -
Builders of the green future : exploring the background of Finland’s contemporary climate policy
Ahde, Armas Arthur Alfred (2024)Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia Suomen ilmastopolitiikan kehityskulkua vuosina 2011–2021 ja perehtyä hallituskoalitioiden ja poliittisten puolueiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät ... -
Aatteesta arvoihin : yleispuoluekehitys ja ympäristöpolitiikan jakautuminen oikeisto-vasemmisto -akselilla
Liukkonen, Antti (2010)Yleispuolueteorian mukaan puolueet ovat alkaneet muistuttaa kasvavissa määrin toisiaan. Liitän osaksi tätä kehitystä postmaterialististen arvojen nousun politiikan kentälle, koska nämä arvot tuovat osaltaan epäselvyyttä ... -
Paloheimo vastaan vihreät : rivipoliitikon konfliktit uudessa poliittisessa yhteisössä 1980-90-luvuilla
Riipi, Tuomas (2022)Tämän tutkimuksen aiheena on tutkia rivipoliitikon konflikteja uudessa poliittisessa yhteisössä 1980– 1990-luvuilla. Uusilla poliittisilla yhteisöillä tarkoitetaan 1960–1970-luvuilla syntyneitä liikkeitä, joiden keskiössä ... -
Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019
Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. ...