Builders of the green future : exploring the background of Finland’s contemporary climate policy

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia Suomen ilmastopolitiikan kehityskulkua vuosina 2011–2021 ja perehtyä hallituskoalitioiden ja poliittisten puolueiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomen hallituksen ilmastopoliittisen lähestymistavan kehitykseen tänä aikajaksona. Näin voidaan muodostaa oletuksia Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta vertaamalla nykyisiä arvioita sen tilasta tutkielman tuloksiin. Tutkimus toteutetaan monimenetelmällisesti pieneen muuttujajoukkoon, koostuen määrällisestä tutkimuksesta ja tulkinnasta. Tämä joukko on erotettu suuremmasta ryhmästä muuttujia, joka on ryhmitelty sen mukaan, mikä on olennaista Suomen ilmastopolitiikan aiheen kannalta. Lyhyesti sanottuna tutkielma tutustuttaa lukijan lähimenneisyyden tapahtumiin, jotka ovat eräitä suomalaisen ilmastopolitiikan tärkeimmistä.

Monista Suomen ilmastopolitiikan luonteesta selvinneistä asioista tärkein ja perustavanlaatuisin oli sen suhde arkipäivän politiikkaan ja erityisesti talouteen. Sillä vaikka kaikki kolme tutkimuksen kohteena ollutta hallitusta tunnustivat ilmastopolitiikan ja hiilineutraaliuden merkityksen, johtivat kansantalouden tarpeet toistuvasti ilmastopolitiikan tarpeiden kyseenalaistamiseen, tai ainakin yhteensovittamiseen taloudellisten tarpeiden kanssa. Tämä johtui, hallituksesta riippuen, monista eri syistä. Kansallisen Kokoomuksen johtama hallitus näki ilmastonmuutoksen mahdollisuutena edistää tulevaisuuden kestäviä tuotteita, jotta Suomi saataisiin nostettua taloudellisesta taantumasta. Keskustapuolueen hallitus vei tätä ajatusta pidemmälle edistämällä biotalouden tuotteiden osaamista. Sosiaalidemokraattisen puolueen johtama hallitus keskittyi edeltäjiään enemmän kestävän kehityksen ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, mutta joutui pian aikansa kansainvälisten kriisien koettelemaksi.

This thesis aims to explore the trajectory of Finland's climate policy from 2011 to 2021, delving into the nuanced interaction between the governing coalitions and the constituent political parties. It seeks to discover the influences shaping the evolution of Finland's governmental approach towards climate policy during this period. Doing this allows us to formulate assumptions about the future of Finnish climate policy by comparing current assessments of its state with the results of the thesis. The study is carried out using a mixed method consisting of quantitative research and interpretation for a small set of variables. This set is separated from a larger set, which is grouped according to what is relevant to the topic of Finnish climate policy. In short, the thesis introduces the reader to some of the most important events in the recent history of Finnish climate politics.

Of the many things found out about the nature of Finland’s climate policy, the most and fundamentally significant aspect was its relationship to everyday politics and, in particular, the economy. For although all three observed governments recognized the importance of climate policy and carbon neutrality, the needs of climate policy was repeatedly questioned, or at least had to be reconciled with, the needs of the national economy. This was due to a variety of reasons depending on the government. The government led by the National Coalition Party saw climate change as an opportunity to promote sustainable products for the future in order to lift Finland out of economic recession. The Centre Party government took this idea further by promoting expertise in bioeconomy products. The Social Democratic Party-led government focused on climate and environmental issues of sustainable development more than its predecessors but was soon caught up in the international crises of its time.