Kuuluisia yritysjohtajia seurataan intensiivisesti julkisessa keskustelussa, ja heitä pidetään aikamme supersankareina. Heidän näkemyksiään ylistetään, ja yritysten menestyksen uskotaan seuraavan nerokkaan johtajuuden tuloksena. Samaan aikaan yritykset ovat tunnistaneet myyttisten tarinoiden luomisen arvon, ja ne käyttävät medianäkyvyyttä työkaluna osakkeenomistajien arvon nostamisessa. Tämä tutkimus analysoi kriittiseen sävyyn valikoitujen johtajien julkisia puheita, ja täydentää erityisesti kirjallisuutta, joka käsittelee organisaatioiden ja johtajien ideologiaa, yritysmyyttejä ja julkisuusjohtajia, sekä talouseliittejä. Tämä tutkimus etsii vastauksia yritysjohtajien puheiden luonteen ja tavoitteiden määrittelemiseen, ja yrittää ymmärtää niiden arvoihin, uskomuksiin ja ideoihin liittyviä yhdistäviä ulottuvuuksia.
Selitysten löytämiseksi tutkimuksessa käytetään julkisuusjohtajien yleisesti saatavilla olevia videoleikkeitä, podcast-tallenteita, ja kirjoitettuja tarinoita, joita tutki
taan kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Narratiivianalyysin ja retorisen analyysin keinoja käytetään myös datan analysoinnissa, jotta suostuttelevat tekniikat, ideologiset tavoitteet, vallankäyttö, ja tarinankerronnan ulottuvuudet voitaisiin löytää paremmin aineistosta.
Tulokset osoittavat, että kaikki porvarihyveet - rakkaus, usko, toivo, harkitsevuus, kohtuullisuus, oikeellisuus ja rohkeus - ovat käytössä kohdehenkilöiden puheessa, jotta he voisivat selittää ideoitaan, uskomuksiaan ja toimintaansa ympäröivässä maailmassa. Lisäksi tulokset osoittavat, että julkisuusjohtajat kertovat yhteneviä tarinoita sekä autenttisesti, pohjautuen heidän omiin persoonallisuuksiinsa ja uskomuksiinsa, että performatiivisesti, vaikuttavana sosiaalisena toimintana. Siksi tulokset antavat päinvastaisia todisteita yleisesti hyväksytyille oletuksille, että johtajien puheet sisältäisivät uusia ja edistyksellisiä ideoita tai näkemyksiä. Tämä tutkimus ennemminkin osoittaa, että julkisuusjohtajien puheesta puuttuu innovatiivinen sisältö, mutta ne ovat rakennettuja aineksista, jotka edistävät henkilökohtaisia tai yritykseen liittyviä tavoitteita. Tämä tutkimus toimii kehotuksena kriittisyyden säilyttämiseksi modernissa markkinatalouden maailmassa, joka on yhä enenevissä määrin riippuvainen vaikuttavasta puheesta. Lopuksi tutkimus avaa ovia johtajien performatiiviseen puheeseen liittyvälle uudelle tutkimukselle.
...
Celebrity executives and business leaders are followed intensively in the public debate and considered as the superheroes of our time. Their ideas and visions are praised, and companies’ success is often believed to happen as a result of ingenious leadership. Simultaneously, organizations have recognized the value of myth creation and use media exposure as a tool for increasing shareholder value. This thesis complements particularly the literature related to organizational and managerial ideology, corporate myths and celebrity executives, and business elites by analyzing critically the publicly available discourse of selected business leaders. This study searches for answers for the nature and objectives of executive discourse and tries to understand the connective dimensions in terms of its values, beliefs, and ideas.
In order to find explanations for the defined questions, this study examines publicly available video clips, podcast recordings, and written stories of celebrity execu
tives from a perspective of critical discourse analysis. To discover the persuasive techniques, ideological objectives, power use, and dimensions of storytelling behind the discourse, elements of narrative analysis and rhetorical analysis are also used with the data.
The results indicate that the informants use the dimensions of bourgeois virtues – love, faith, hope, prudence, temperance, justice, and courage – to explain their ideas, beliefs, and actions in the world around them. In addition, the results demonstrate that celebrity executives tell similar stories both authentically, in line with their own personality and beliefs, and performatively, as effective social action. Therefore, the findings deliver evidence to contradict the generally accepted supposition of considering executive discourse novel and progressive in ideas or visions. Rather, this study suggests that the discourse of celebrity executives is tenuous in innovative content but constructed of performative elements that aim for promoting personal or organizational objectives. This study functions as an appeal to maintain criticism in the modern world of developing market economy that is increasingly dependent on influential discourse. Finally, the study opens up pathways for further research concerning performative executive discourse.
...
