Ajan henki lain kirjaimessa : suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat
The Spirit of Time in the Letter of the Law. The Ideologies of Finnish Child Welfare Legislation analyses what kinds of ideologies are construed in child welfare legislation and how. It is based on a critical discourse analysis in the fields the work is
situated in: language studies and social sciences. The results are applicable in the
drafting and interpretation of language for professional use.
In the First Child Welfare Act and Decree (1936), ideology is construed as an
educational ideology in which the authorities are guided in, and largely required to
take particular institutional and educational measures for child welfare when specified conditions are met. Children, young people, parents, guardians, educators and
child welfare actors are presented as targets for the authorities.
In the second Child Welfare Act and Decree (1983), the role of social governance
was democratized by reducing the ways that asymmetric power was expressed. This
construes a service ideology. Desired goals were given more weight than those that
should be avoided. Child welfare is presented as service, supporting growth with institutional measures such as monitoring.
In the third Child Welfare Act (2007) child welfare is highlighted as a customer
relationship, and the child, young person, parent, guardian and those doing care work
are presented as customers. The customer relationship is also formed in a way that
regulates child welfare processes in more detail by controlling the interaction between
the child welfare operator, child welfare professionals and the client. One of the key
elements in presenting the concept of customer ideology is putting more emphasis on
cooperation. The reader of the text is also framed as a partner by, for example, including more reading instructions and metatext than took place in the earlier Child Welfare Acts.
The ideologies of Finnish child welfare acts are linked to the socio-historical con-
text of each legislative reform. They show the development of Finnish society from an
agrarian to a service society and a post-expansive welfare society.
...
Ajan henki lain kirjaimessa. Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat tarkastelee sitä, millaisia ideologioita suomalaisissa lastensuojelulaeissa
ja -asetuksissa esitetään ja miten. Tutkimusotteena on kriittinen diskurssiana-
lyysi, jota on sovellettu niillä aloilla, joiden kanssa tutkimus keskustelee: kielentutkimuksessa ja yhteiskuntatieteissä. Tulokset ovat hyödynnettävissä ammattitekstien laadinnassa ja tulkinnassa.
Ensimmäisessä lastensuojelulaissa ja -asetuksessa (1936) ideologiaksi muodostuu kasvatusideologia. Viranomaiset ohjataan, enimmäkseen velvoitetaan,
lastensuojelun institutionaalisiin ja kasvatuksellisiin toimenpiteisiin määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Lapset, nuoret henkilöt, vanhemmat, huoltajat, kasvattajat
ja lastensuojelun toimijat esitetään ennen kaikkea viranomaisten toiminnan kohteina.
Toisen lastensuojelulain ja -asetuksen (1983) palveluideologian muodostumisessa on merkittävä rooli sillä, että lastensuojelulain ensimmäisessä kokonaisuudistuksessa yhteiskunnallisen ohjailun tapaa demokratisoitiin, vähennettiin
epäsymmetrisen valtasuhteen osoittamista. Aiempaa enemmän ilmaistaan tavoitteena olevia asioita pikemmin kuin vältettäviä asioita. Lastensuojelu tuodaan
esiin ennen kaikkea palveluna, siihen sisältyvänä kasvun tukemisena ja institutionaalisina toimina, esimerkiksi valvontana.
Kolmannessa lastensuojelulaissa (2007) lastensuojelu tuodaan esiin asiakkuutena ja lapsi, nuori, vanhemmat, huoltajat sekä lasta hoitavat asiakkaina. Asiakkuusideologiaa muodostetaan esimerkiksi siten, että lastensuojelun prosesseja
säännellään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Lastensuojelun esitetään aiempaa
painokkaammin sisältävän yhteistyötä. Tekstin lukijallekin muodostetaan yhteistyökumppanin roolia esimerkiksi siten, että kolmas lastensuojelulaki sisältää
aiempia lastensuojelulakeja enemmän lukuohjeita, metatekstiä.
Suomalaisten lastensuojelulakien ideologiat kytkeytyvät siihen historiallis-yhteiskunnalliseen kehykseen, jossa kukin laeista on laadittu. Niissä näkyy suomalaisen yhteiskunnan kehitys maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi
sekä jälkiekspansiiviseksi hyvinvointivaltioksi.
...




ISBN
978-951-39-7731-3ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [694]
- Väitöskirjat [3295]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Language Ideology and Japan’s English Education Reform : A Critical Discourse Analysis of the Reporting in The Japan Times
Loisa, Janne (2019)Japanin englanninopetusjärjestelmää on pyritty uudistamaan lukuisia kertoja 1980-luvulta lähtien. Englannin kielen taitotaso on Japanissa kuitenkin edelleen yksi Aasian alhaisimpia, ja vuonna 2013 Japanin hallitus ryhtyi ... -
Heroes or villains? : a critical discourse analysis of climate change discourses in logging-related editorials of Maaseudun Tulevaisuus
Rautio, Sofia (2020)Metsät ovat olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää Suomessa, ja niiden hoitomenetelmät vaikuttavat suuresti hiilinielujen ja -varastojen laajuuteen. Suomen metsät ovat suurimmalta osin yksityisesti omistettuja, joten ... -
Egyén és közösseg : Jean-Paul Sartre Critique de la raison dialectique című műve a magyar recepció tükrében
Bene, Adrián (University of Jyväskylä, 2009) -
The representation of women and men in Collins Cobuild English Language Dictionary
Kangasniemi, Teresa (2002) -
Lexical formality as a means of ideology in a medical guideline : a critical discourse analysis
Rissanen, Ville (2020)Kansalliset hoitosuositukset ohjaavat eri sairauksien hoitokäytänteitä sekä jakavat näyttöön perustuvaa tietoa, jota voivat hyödyntää sekä hoitohenkilöstö että potilaat. Hoitosuosituksissa käytetty kieli voi kuitenkin olla ...