Ajan henki lain kirjaimessa : suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat

Abstract

The Spirit of Time in the Letter of the Law. The Ideologies of Finnish Child Welfare Legislation analyses what kinds of ideologies are construed in child welfare legislation and how. It is based on a critical discourse analysis in the fields the work is situated in: language studies and social sciences. The results are applicable in the drafting and interpretation of language for professional use. In the First Child Welfare Act and Decree (1936), ideology is construed as an educational ideology in which the authorities are guided in, and largely required to take particular institutional and educational measures for child welfare when specified conditions are met. Children, young people, parents, guardians, educators and child welfare actors are presented as targets for the authorities. In the second Child Welfare Act and Decree (1983), the role of social governance was democratized by reducing the ways that asymmetric power was expressed. This construes a service ideology. Desired goals were given more weight than those that should be avoided. Child welfare is presented as service, supporting growth with institutional measures such as monitoring. In the third Child Welfare Act (2007) child welfare is highlighted as a customer relationship, and the child, young person, parent, guardian and those doing care work are presented as customers. The customer relationship is also formed in a way that regulates child welfare processes in more detail by controlling the interaction between the child welfare operator, child welfare professionals and the client. One of the key elements in presenting the concept of customer ideology is putting more emphasis on cooperation. The reader of the text is also framed as a partner by, for example, including more reading instructions and metatext than took place in the earlier Child Welfare Acts. The ideologies of Finnish child welfare acts are linked to the socio-historical con- text of each legislative reform. They show the development of Finnish society from an agrarian to a service society and a post-expansive welfare society.

Ajan henki lain kirjaimessa. Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat tarkastelee sitä, millaisia ideologioita suomalaisissa lastensuojelulaeissa ja -asetuksissa esitetään ja miten. Tutkimusotteena on kriittinen diskurssiana- lyysi, jota on sovellettu niillä aloilla, joiden kanssa tutkimus keskustelee: kielentutkimuksessa ja yhteiskuntatieteissä. Tulokset ovat hyödynnettävissä ammattitekstien laadinnassa ja tulkinnassa. Ensimmäisessä lastensuojelulaissa ja -asetuksessa (1936) ideologiaksi muodostuu kasvatusideologia. Viranomaiset ohjataan, enimmäkseen velvoitetaan, lastensuojelun institutionaalisiin ja kasvatuksellisiin toimenpiteisiin määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Lapset, nuoret henkilöt, vanhemmat, huoltajat, kasvattajat ja lastensuojelun toimijat esitetään ennen kaikkea viranomaisten toiminnan kohteina. Toisen lastensuojelulain ja -asetuksen (1983) palveluideologian muodostumisessa on merkittävä rooli sillä, että lastensuojelulain ensimmäisessä kokonaisuudistuksessa yhteiskunnallisen ohjailun tapaa demokratisoitiin, vähennettiin epäsymmetrisen valtasuhteen osoittamista. Aiempaa enemmän ilmaistaan tavoitteena olevia asioita pikemmin kuin vältettäviä asioita. Lastensuojelu tuodaan esiin ennen kaikkea palveluna, siihen sisältyvänä kasvun tukemisena ja institutionaalisina toimina, esimerkiksi valvontana. Kolmannessa lastensuojelulaissa (2007) lastensuojelu tuodaan esiin asiakkuutena ja lapsi, nuori, vanhemmat, huoltajat sekä lasta hoitavat asiakkaina. Asiakkuusideologiaa muodostetaan esimerkiksi siten, että lastensuojelun prosesseja säännellään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Lastensuojelun esitetään aiempaa painokkaammin sisältävän yhteistyötä. Tekstin lukijallekin muodostetaan yhteistyökumppanin roolia esimerkiksi siten, että kolmas lastensuojelulaki sisältää aiempia lastensuojelulakeja enemmän lukuohjeita, metatekstiä. Suomalaisten lastensuojelulakien ideologiat kytkeytyvät siihen historiallis-yhteiskunnalliseen kehykseen, jossa kukin laeista on laadittu. Niissä näkyy suomalaisen yhteiskunnan kehitys maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi sekä jälkiekspansiiviseksi hyvinvointivaltioksi.