Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen rooli viestinnällä on muotoiluprosessissa (design process) yhdistämällä kaksi kirjallisuuden alaa, joita ei ole aiemmin tutkittu yhdessä: organisaatio viestintänä -näkökulma (communicative consitution of organization) ja käytäntöön perustuva design as practice -tutkimussuuntaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi laajentaa viestinnän roolia muotoilun tutkimuksessa. Tämä tutkimus on ajankohtainen, sillä erilaiset muotoilumenetelmät ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan monilla eri toimialoilla ja kirjallisuudessa. Päätutkimuskysymykseen (”Miten viestintä muodostaa muotoiluprosessia?”) vastattiin kolmen alatutkimuskysymyksen kautta. Teoriapohja perustuu Montrealin koulukunnan sekä eri muotoilukirjallisuuden alojen teorioihin. Mukaillen organisaatio viestintänä -näkökulmaa, tässä tutkimuksessa viestinnälle on annettu relationaalinen määritelmä. Aikaisemman kirjallisuuden pohjalta luotiin kehys muotoiluprosessin tutkimiseen,
jonka perusteella pyrittiin selvittämään, onko muotoilu sarja viestinnällisiä tapahtumia. Kehyksen kautta pystyttiin havainnoimaan eri merkityksen aiheita (matters of concern), joita nostettiin keskustelussa esiin ja joista neuvoteltiin vuorovaikutuksen kautta. Tämä tutkimus on abduktiivinen. Aineisto kerättiin tarkkailemalla useita palvelumuotoilutyöpajoja. Aineisto sisältää videotallenteet työpajoista, tutkijan tekemät muistiinpanot sekä työpajoissa tuotetut erilaiset materiaalit, kuten asiakaspolkukartat. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten havainnollistamiseksi tutkimuksessa esitetään otteita työpajojen vuorovaikutustilanteista. Näiden katkelmien avulla tutkimus osoittaa, miten eri merkityksen aiheet tuodaan muotoiluprosessissa esiin viestinnän kautta. Tulokset korostivat tiettyjä viestinnällisiä ominaisuuksia, joita tapahtuu muotoiluprosessin vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi tuloksissa tarkasteltiin muotoiluprosessissa esiin tuotujen merkityksen aiheiden ominaisuuksia ja niille annettua toimijuutta (agency). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muotoilu tapahtuu vuorovaikutuksen kautta. Muotoilun syntymistä ohjaa erilaiset merkityksen aiheet, joiden tarkoitusperä määritetään ja neuvotellaan kollektiivisesti. Näistä tulok-sista esitetään käytännön ohjeita muotoiluprosessia suunnitteleville. Tämä tutkimus ehdottaa, että viestintää käsiteltäisiin vastaavissa tutkimuksissa muotoilua luovana tekijänä eikä yksinomaan resurssina.
...
This thesis aims to bridge the gap between two bodies of literature: communicative constitution of organizations (CCO) and design-as-practice by examining how com-munication constitutes a design process. This study also aims to broaden the role of communication in these practices. Lately, different design approaches have emerged to provide competitive advantage to all organizational functions which makes the re-search very topical. The main research question “How does communication constitute design process?” was answered through three sub research questions. The theoretical foundation of this thesis is laid out on Montreal School of thought and different do-mains of design literature. Following the premises of the CCO approach, this thesis took a relational definition on communication to study design process. A framework was developed for defining design practice as a series of communicative events. More specifically, the framework demonstrates how different matters of concern are ev
oked and collectively negotiated in a design process. This research is abductive, and the primary data is formed from observing several service design workshops. The collect-ed data included video-recordings of the design workshops, researcher’s notes of those workshops and textual material produced in the workshops. The data was analyzed us-ing a theory-guided content analysis. In order to illustrate these practices, excerpts from the interactions in the workshops are presented. Through these illustrations, this thesis demonstrates how matters of concern present themselves through communica-tion in a design process. The findings highlighted certain characteristics of interaction in design process that were rise from the interplay of communication and practice. Ad-ditionally, the findings scrutinized the characteristics of matters of concerns raised in the design process and the types of agency that are assigned to them. The results of this thesis demonstrate that communication is the common ground in which interac-tions of design occur to define which matters of concern are consequential in a given situation. This depiction serves also as a practical guide for planning and implement-ing design workshops. This thesis advocates for the argument of communication’s con-stitutive role rather than positioning it as a resource.
...
