Yhdistetyn hiihto on perinteinen talvilaji, jossa yhdistyvät mäkihyppy ja maastohiihto. Mäkiosuus vaatii urheilijalta taitoa sekä räjähtävyyttä ja hiihto-osuus hyvää kestävyyttä sekä taktista osaamista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten neljän suomalaisen yhdistetyn maajoukkueurheilijan harjoittelu rakentuu ja mitkä harjoittelun tunnuspiirteet ovat yhteydessä testitulosten ja kilpailumenestyksen paranemiseen. Toinen tavoite on selvittää urheilijoiden psyykkisen harjoittelun toteutumista ja sen merkitystä heille.
Tutkimukseen osallistui neljä (n=4) suomalaista yhdistetyn urheilijaa, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet yhdistetyn maajoukkueeseen edellisen kuuden vuoden aikana. Keskimäärin maajoukkue koostuu kuudesta urheilijasta. Tutkimuksen aineisto koostui urheilijoiden täyttämistä harjoituspäiväkirjoista, testi- ja kilpailutuloksista sekä tutkittaville teetetystä haastattelusta. Harjoituspäiväkirjat olivat vuosien 2012–20 ajalta. Aineiston määrällinen osuus analysoitiin tulk
itsemalla ja vertailemalla aineistoa sekä havainnollistamalla tuloksia graafisella kuvaamisella. Tutkimuksen laadullinen osuus toteutettiin hyödyntämällä puolistrukturoituja haastatteluita sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Urheilijat harjoittelevat kauden aikana keskimäärin 716 +/- 37 tuntia, josta kestävyysharjoittelua on 467 +/- 31 tuntia ja mäkiharjoittelua 190 +/- 19 tuntia. Kestävyysharjoitteluun käytetään 65,4 %, mäkiharjoitteluun 26,5 % ja muuhun harjoitteluun 8,1 % kokonaisharjoitteluajasta. Kestävyysharjoittelusta 92 % on perus-, 4 % vauhti- ja 4 % maksimikestävyys harjoittelua tai kilpailuja. Urheilijoiden väliset erot harjoittelussa ovat suurimmat mäki- ja pienimmät kestävyysharjoittelussa. Tutkittavista paremmin kilpailuissa menestyneet ovat nuorempina panostaneet suhteessa enemmän mäkiharjoitteluun ja kasvattaneet vuosittaista kestävyysharjoittelun määrää tasaisemmin.
Tutkittavat kokivat psyykkisellä harjoittelulla olevan itselleen suuren merkityksen. Haastatteluiden perusteella harjoittelun nähtiin jakaantuvan kahteen osaan. Ensimmäinen oli konkreettiset harjoitteet kuten mielikuvaharjoittelu ja toinen osa liittyi arkielämän tapahtumiin kuten ruokapöytäkeskusteluihin ja oman ajattelun ohjaamiseen arjessa. Kilpailutilanteen jännitystä ja suoriutumista helpottavia keinoja olivat esimerkiksi mielikuvan läpikäynti sekä hengitykseen keskittyminen. Tärkeimmäksi asiaksi psyykkisessä harjoittelussa koettiin sen arkea ja urheilun ulkopuolista elämää helpottava vaikutus.
Harjoitusmäärien kasvattamisella tai testituloksien parantumisella ei näyttänyt olevan selvää vaikutusta kilpailumenestyksen kehittymiseen. Psyykkinen harjoittelu vaikuttaa olevan tärkeä osa urheilijoiden elämää. Suurin merkitys sillä koetaan olevan oman arjen hallinnassa. Pienellä määrällä tutkittavia yksittäisen urheilijan tulosten vaihtelu esimerkiksi loukkaantumisen johdosta vaikuttaa nopeasti keskinäisen vertailun luotettavuuteen. Harjoitusmäärien osalta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muiden huipulle tähtäävien yhdistetyn urheilijoiden harjoittelun suunnittelussa. Testitulokset antavat näiden ominaisuuksien osalta nuoremmille urheilijoille tavoiteltavia raja-arvoja. Huipulle tähdätessä harjoittelun puolesta huomioitavaa on riittävä mäkiharjoittelu, koska kilpailuissa menestymisen edellytyksenä on mäkiosuudella pärjääminen.
...
Nordic combined is traditional winter sport which combines ski jumping and cross-country skiing. Ski jumping requires skill and explosive power whereas skiing requires high endurance capacity and tactical knowledge. Aim of this study is to find out how four nordic combined national team athletes training is build and what training characteristics are connected to improvement of test and competition results. Second goal is to determine how athletes execute mental training and what does it mean to them.
Four (n=4) finnish nordic combined athletes who belong or who have belonged to the national team during last six years participated in this study. In average the size of national team is six athletes. Material of this study consisted of athletes training diaries, test and competition results and also recordings from interviews made for the athletes. Training diaries were between 2012 and 2020. Materials quantitative part was analysed by interpretation and comparing materials and by demon
strating results with graphical image. Studys qualitative part was executed by utilizing half structured interviews and material based content analysis.
During the season athletes train on average 716 +/- 37 hours from which 467 +/- 31 hours is endurance training and 190 +/- 19 hours is ski jumping training. On average athletes use 65,4 % of their training time in endurance training, 26,5 % in ski jumping training and 8,1 % in other training. From endurance training 92 % is low-, 4 % medium- and 4 % high intensity or competitions. Differences in training duration between individual athletes are clearly highest in ski jumping and smallest in endurance training. From the examinees those who have succeeded better in competitions have invested more in ski jumping training during earlier years of training and increased the amount of endurance training more steadily.
Examinees experienced that mental training has great meaning for them. Based on the interviews mental training was divided into two parts. First one was concrete training methods for example visualization and the other one was basic things that happen in your everyday life for example dinner table conversations and guidens of your own thinking. Tools for easing your anxiety during competition were for example visualization and concentrating to your breathing. Examinees experience of the most important factor in mental training was it’s benefits for everyday life outside training.
Increase in the amount of training hours or development of test results didn’t seem to clearly predict development of competition results. Mental training seems to be important part of athletes life. Greatest meaning it has seems to be for controlling your everyday life. Small amount of examinees causes that injury or illness of one athlete straightly affects the reliability of comparisons made between athletes and their training in this study. Results of the total training amounts can be used when planning training for other nordic combined athletes aiming to the top of the sport. Test results give good limit values for younger athletes to aim for. Concerning training amounts one must notice adequate amount of ski jumping training when aiming to the top of the sport because in competitions requirement for success is succeeding in ski jumping part.
...
