Kielivalinnat ja opetusteknologia suomi vieraana kielenä -opetuksessa venäläisissä yliopistoissa

Abstract

Tämä tutkimus keskittyy suomi vieraana kielenä -opiskeluprosessiin venäläisissä korkeakouluissa. Tavoitteena on selvittää, millainen rooli venäjän ja suomen kielillä on oppitunneilla sekä käsitellä opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä suomen kielen oppimisprosessista, kielivalinnoista ja opetusteknologian käytöstä. Tarkastelun kohteena on myös se, millaista oppimisteknologiaa suomen kielen opiskelijat käyttävät suomen kielen luokkahuoneen ulkopuolella. Opetus- ja oppimisteknologialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa erilaisia teknisiä välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä, joita voidaan käyttää suomen kielen oppitunneilla, ja jotka voivat olla hyödyllisiä suomea vieraana kielenä -opetuksessa ja opiskelussa (ks. Mutta, Pelttari, Lintunen & Johansson 2014.) Kielivalinnoilla ymmärretään sitä, mitä kieliä on tarjolla vieraan kielen opetuksessa ja millaisissa konteksteissa niitä käytetään sekä millä kielillä vieraan kielen opetus toimitaan (Pietarinen, Kolehmainen & Kuosmanen 2011). Tutkimuksen lähestymistavat ovat laadullinen haastattelututkimus ja sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä on teemahaastattelu. Haastateltavat ovat kolme opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Tutkimuskysymykset liittyvät kieliympäristöön, oppimisympäristöön sekä puhumisen taidon arviointiin. Toteutin haastattelut venäjäksi ja litteroin sekä käänsin ne suomeksi ennen analyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että venäjän kieltä käytetään suomen kielen tukena luokkahuoneessa. Venäjän kieltä käytetään, jos harjoitusten ohjeet jäävät ymmärtämättä oppitunneilla tai jos opiskelijat kysyvät opettajilta sanan merkityksestä. Haastatteluissa ilmeni, että opiskelijat arvostavat opetusteknologian käyttöä opetuksessa ja pitävät sitä hyvänä tapana monipuolistaa pedagogista toimintaa. Sekä opettajat että opiskelijat kuitenkin huomauttavat, että opetusteknologiaa voitaisiin käyttää laajemmin, jos tilat ja tilojen kapasiteetit sen sallisivat. Oppitunneilla opiskelijat eivät saa paljon kommentteja ja palautetta puhumistaidostaan, mutta he saavat loppupalautetta opettajalta kokeen jälkeen. Tutkimuksen tulokset havainnollistavat suomen kielen opetuksen piirteitä korkeakoulutasolla Venäjällä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa opetustyössä ja suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatioon ja suomen kielen opettajien ammatilliseen kehittymiseen liittyvissä tutkimuksissa.