dc.contributor.advisor | Uskali, Turo | |
dc.contributor.author | Muhonen, Helmi | |
dc.date.accessioned | 2021-06-11T12:18:35Z | |
dc.date.available | 2021-06-11T12:18:35Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76468 | |
dc.description.abstract | Voidaan väittää, että ilmastonmuutoksen käsittely mediassa on viime aikoina aktivoitunut. Ilmastonmuutos on kuitenkin monella tapaa medialle haastava aihe käsiteltäväksi. Se koskettaa moniulotteisesti elämän osa-alueita, on hidas ja globaali prosessi ja herättää monenlaisia näkemyksiä. Erityisesti haasteita saattaa syntyä, kun median toimintamallit törmäävät edellä mainittuihin ilmastonmuutoksen ominaispiirteisiin. Lisäksi ei välttämättä ole selvää, millainen median roolin tulisi olla ilmastokeskustelussa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata sitä, millaisia kokemuksia ilmastonmuutoksesta paljon uutisoivilla toimittajilla on ilmastojournalismin haasteista, tarkoituksesta ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä. Tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu ympäristö- ja ilmastojournalismin tutkimukseen ja tutkimukseen mediasisältöjen taustalla vaikuttavista tekijöistä, erityisesti Shoemakerin ja Reesen (1996) vaikutushierarkiamalliin.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta ilmastonmuutokseen keskittyvän toimittajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Toimittajat työskentelevät suomalaisissa valtakunnallisissa päivälehdenomaisissa medioissa. Aineisto kerättiin keväällä 2020. Aineistosta etsittiin teemoittelun avulla vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Millaisia haasteita ilmastotoimittajat kokevat ilmastojournalismin tekemisessä? 2. Millaisena ilmastotoimittajat kokevat median roolin ilmastokeskustelussa? 3. Miten ilmastotoimittajat näkevät juttujen takana vaikuttavat tekijät?
Tulosten mukaan ilmastotoimittajat kokevat haasteelliseksi ilmastonmuutoksen moniulotteisuuden, ajallisen ja paikallisen mittakaavan, merkittävyyden ja poliittisuuden. Toisaalta osa haasteista koettiin myös mahdollistavina tekijöinä ilmastojournalismin tekemiselle. Median rooliksi koettiin totuudenmukaisen ja ymmärrystä lisäävän sisällön tuottaminen, mutta ilmastojournalismin laajuudesta esiintyi erilaisia näkemyksiä. Ilmastojournalismin taustatekijöiksi tunnistettiin yksilön, ammattirutiinien, organisaation piirteiden, median toimintaympäristön ja yhteiskunnallisen ilmapiirin vaikutus. Pyrkimystä ja mahdollistavia tekijöitä ilmastojournalismin tekemiselle löytyy. Esteenä kuitenkin on se, että osa ilmastonmuutoksen ominaispiirteistä ei sovi yhteen joidenkin median toimintamallien kanssa. Jatkossa ilmastojournalismissa olisikin kiinnitettävä huomiota jatkuvuuteen sekä merkittävyyteen tähtäävän ja selventävän ilmastojournalismin tekemiseen. | fi |
dc.format.extent | 113 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | ilmastojournalismi | |
dc.subject.other | ilmastotoimittaja | |
dc.subject.other | vaikutushierarkiamalli | |
dc.title | Ilmastojournalistien kokemuksia ilmastojournalismin tekemisestä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202106113674 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Journalistiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Journalism | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3133 | |
dc.subject.yso | toimittajat (media) | |
dc.subject.yso | ympäristöjournalismi | |
dc.subject.yso | journalismi | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |