Toimittajat parrasvaloissa : Helsingin Sanomien Musta laatikko -esiintyjien kokemuksia livejournalismista
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Livejournalismi on uusi journalismin muoto, josta myös akateeminen tutkimus on alkanut kiinnostua viime aikoina. Käsitteellä livejournalismi viitataan tapahtumaan, jossa journalistit esittävät aiemmin julkaisemattomia ja tarkkaan käsikirjoitettuja, editoituja ja harjoiteltuja puheenvuoroja elävälle yleisölle teatteriympäristössä. Suomessa livejournalismin edelläkävijä on Helsingin Sanomien Musta laatikko.
Livejournalismin ideana on tarjota tarinoita elävälle yleisölle, minkä vuoksi yleisösuhde ja sen rakentuminen on livejournalismin kannalta olennainen käsite. Toisaalta livejournalismi hyödyntää niin sanotun narratiivisen journalismin työkaluja, ja olennaiseksi kysymykseksi nousee journalistinen kamppailu ”kovan”, objektiivisuuteen pyrkivän uutistyön sekä ”pehmeän” ja subjektiivisemman tulkinnan välillä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on livejournalistien kokemus yleisösuhteesta ja miten he tasapainoilevat subjektiivisten tulkintojen ja perinteisen, objektiivisuutta korostavan tiedonvälitystehtävän välillä. Tutkimuksen aineistona on kahdeksalle Helsingin Sanomien Mustassa laatikossa esiintyneelle toimittajalle tehdyt teemahaastattelut. Aineistoa käsiteltiin temaattisen sisällönanalyysin menetelmin.
Haastateltavat kokevat, että livejournalismin tuottama poikkeuksellisen voimakas yleisösuhde on merkinnyt heille uskonpalautusta journalismiin, minkä lisäksi yleisön ja livejournalistien suorat kohtaamiset ovat lisänneet journalismin läpinäkyvyyttä sekä yleisön ja journalismin välistä ymmärrystä ja luottamusta. Haastateltavat kokevat myös, että vaikka tunteet ja tarinat tekevät journalistista sisältöä ymmärrettäväksi ja samaistuttavaksi, tunteita ja subjektiivisuutta on käytettävä varoen. Livejournalismi toimii vain tarinallisessa muodossa, mutta sen on oltava yhtä faktapohjaista kuin muunkin journalismin.
Tämä tutkielma on ensimmäisiä suomalaisia opinnäytteitä, joissa tarkastellaan livejournalismia ja sen merkitystä suomalaisille toimittajille. Tutkielma luo pohjaa ilmiön tarkemmalle akateemiselle käsittelylle, mutta antaa myös ymmärrystä livejournalismin käytännön tekemiseen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Helsingin Sanomien Verkkoliitteen ja kantalehden suhde : toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia
Rinkinen, Jenni (2004) -
”Tää on merkittävintä, mitä mä olen journalismin piirissä tehnyt tai tulen koskaan tekemään” : Helsingin Sanomien Mustan laatikon tekijöiden kokemuksia livejournalismista
Kuukkanen, Tatu (2021)Tutkin tässä tutkielmassa uutta journalismin muotoa: livejournalismia, josta akateeminen tutkimus on vasta äskettäin kiinnostunut. Livejournalismissa toimittajat kertovat aikaisemmin julkaisemattomia, käsikirjoitettuja ... -
Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset
Hytönen, Timo (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Sallittu keveys : lifestyletoimittajan ammatti-identiteetin muodostuminen ja rooli uutistoimituksissa
Jokinen, Pauliina (2017)Elämäntapa- ja palvelujournalismi ovat hivuttautuneet osaksi mediamaailmaa, mutta sitä ja sen tekijöitä, lifestyletoimittajia, on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uransa alkupuolella olevien ... -
Välttämätöntä ja merkityksellistä – vai vähäteltyä, rankkaa ja mahdotonta? : Helsingin Sanomien toimittajien puhetavat deskityöstä ja uutistoimittajan työnkuvasta
Päivänen, Pinja (2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa uutistoimittajien työnkuvaan liittyvistä jännitteistä Helsingin Sanomien kontekstissa. Useimpien HS:n uutistoimittajien työnkuva muodostuu kiertävistä nopeiden uutisten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.